Kirjoitus on 1. osa SDP:n puoluekokousta alustavaa kirjoitussarjaani. 500 kokousedustajaa kokoontuu Lahteen 3.-5.2.2017.

SDP:n puheenjohtajakisa on jännittävässä vaiheessa. Kannatuskyselyiden mukaan huomattavasti suurempi osa kuin viime puoluekokouksessa miettii kantaansa vielä pari viikkoa ennen kokousta. Istuvan puheenjohtajan kannatus on viimeisimmässä mittauksessa 52 %. On siis hyvinkin todennäköistä, että puheenjohtajavaali menee toiselle kierrokselle ja tällöin haastajien asemat paranevat huomattavasti.

Jännittävässä vaiheessa on myös Suomi. Sipilän hallitus yksityistää yhteiskuntaa pala palalta, mutta kompuroi esityksissään ja joutuu jatkuvasti vetämään niitä pois. Vahvalle sosialidemokratialle on huutava tarve. Kannatuksemme on hallituskauden alkukankeuden jälkeen noussut. Suurin muutos nähtiin pakkolakeja ja yhteiskuntasopimusta vastustavien mielenosoitusten aikaan syksyllä 2015. Kuitenkaan me sosialidemokraatit emme ole onnistuneet palauttamaan luottamusta itseemme samalla tavalla kuin esimerkiksi 1990-luvun alkupuolella.

Syyskuussa 1993 Ahon hallituksen istuttua puoli vuotta vähemmän kuin Sipilän hallitus nyt, SDP:n kannatus oli 33,8 %. Ajat olivat toki erilaiset, mutta kuvaava on, että vaikka koko perussuomalaisten kannatuksen siirtäisi SDP:lle, ei kannatuksemme olisi tänä päivänä yhtä korkealla mittauksissa. Eläkeläisten ja itsensä palkansaajiksi määrittelevien joukossa kannatuksemme on sille kuuluvalla tasolla, mutta uusia äänestäjiä emme ole onnistuneet houkuttelemaan riittävästi. Lapsiperheiden ja nuorten joukossa kannatus on edelleen surkea.

Tutkittaessa puolueiden herättämiä mielikuvia SDP saa surullisen viestin. Timo Harakka on pitänyt esillä tuoreimman puoluebarometrin lukemaa, jonka mukaan 14% suomalaisista pitää SDP:tä yhteiskuntaa uudistavana puolueena. Näin ollen siis edes jokainen SDP:n kannattaja ei pidä puoluetta uudistavana voimana. Vielä tätäkin huomattavasti surullisempi on lukema, jonka mukaan SDP:llä on vetovoimaiset johtajat 5% mielestä suomalaisia. Lukema on pudonnut edelleen kevään 7 %:sta syksyyn tultaessa.

Myöskään SDP:n oppositiopolitiikka ei ikävä kyllä ole onnistunut saamaan suurta suosiota. Uusimmassa mittauksessa joulukuussa SDP:n oppositiopolitiikkaa pitää onnistuneena 21 % kansasta, kun Sipilän hallitus on onnistunut hyvin tai erittäin hyvin 23 % mielestä. Vertailukohtana pääministeripuolueeksi nousseen keskustan oppositiopolitiikkaa piti viime kaudella onnistuneena kolmasosa, kun SDP:n hallitustyöskentelyä piti vähintään hyvänä 10% vastaajista.

Kaikista suurinta huomiota kannatusmittauksissa tulisi kuitenkin kiinnittää Ylen kannatusmittauksen ehdottomasti suurimpaan lukemaan. Ylen joulukuun mielipidetiedustelussa 42,4 % kansalaisista ei halunnut antaa tukeaan millekään puolueelle. Koko vuoden korkealla pysynyt epätietoisten määrä johti jopa siihen, että Taloustutkimus muutti virhemarginaalin ilmoitustapaa, mikä nosti sen 1,6 %:sta jopa 2,1 %:iin.

Kasvava epätietoisten määrä kertoo koko poliittisen järjestelmämme kriisistä. Puolueet eivät innosta ihmisiä ja puolueiden välisiä suuremmat siirtymät tapahtuvat katsomoon. Helsingin Sanomien TNS Gallupilla teettämässä tutkimuksessa SDP on tasoissa hallituspuolueiden Keskustan ja Kokoomuksen kanssa, kun mittauksessa huomioitiin vain kannastaan varmat äänestäjät. Kaikkien kannatus oli alle 8 % luokkaa.

Tulevaisuudessa suurin puolue on se, joka onnistuu keräämään itselleen eniten kannatusta eri väestöryhmistä sekä vakuuttamaan tällä hetkellä ilman puoluetta olevat äänestäjät. Tämä vaatii pitkäjänteistä ja johdonmukaista, mutta ennen kaikkea rehellistä ja avointa työtä. Tärkeintä on sanojen ja tekojen ristiriidattomuus. Yksittäisten kansalaisryhmien puhuttelemaan pyrkiminen johtaa ristiriitaisiin linjauksiin, joista jää kiinni.

Vaikka poliittinen muisti joskus olisikin lyhyt, ihmiset eivät ole tyhmiä. Sen sijaan puoluejohtajan on pohjattava kannanottonsa aina sosialidemokraattisiin arvoihin, puolueen jäsenistön ohjelmatyöhön että pitkän aikavälin visioon paremmasta yhteiskunnasta. Vain näin voimme palauttaa sen luottamuksen, jonka viime vuosikymmenten aikana olemme menettäneet.

Kirjoittaja