Julkaistu Pohjalaisen mielipidepalstan Puheenvuoro-osiossa 14.12.2012.
Vaasassa on huolehdittu vanhusten laitoshoidon tulevaisuudesta. Perussuomalaiset ovat kärkkäimmin olleet syyttämässä muita vanhuspalveluiden alasajosta ja vaalilupausten pettämisestä.
Päätökset vanhustenhoidon painopisteen muutoksesta tehtiin jo viime keväänä. Maanantain budjettikokouksessa ja sitä edeltäneessä budjettiseminaarissa viitattiin moneen kertaan tuohon kaupunginvaltuuston toukokuiseen päätökseen. Sitä pohjustettiin silloinkin valtuustoseminaarilla, joka koski ainoastaan vanhustenhoitoa.
Viime kevään päätöstä vanhustenhoidon palvelurakennemuutoksesta oli tekemässä mm. Perussuomalaisten kunnallisjärjestön pj. Kullervo Ketolainen. Kokouksen pöytäkirja ja päätös löytyvät Vaasan kaupungin kotisivuilta. Päätöslauselmaan liittyy mm. kohta, joka kuuluu: “kotihoidon kehittäminen on keskeinen elementti palvelurakenteen muutosprosessissa. Nykyisten pitkäaikaishoidon asukkaiden ja henkilöstön asema otetaan painokkaasti huomioon asiaan liittyvässä valmistelussa ja päätöksenteossa. Palvelurakenteen muutoksen loppuunsaattaminen vaatii useita vuosia”. Päätöksen liitteestä löytyy runsaasti tietoa, mm. koti- ja laitoshoidonjohtaja Matti Palonevan perustelumuistio.
Sadan laitospaikan vähentämistä pidemmällä aikavälillä perustellaan tällä palvelurakennemuutoksella. Perusajatus on, että kotihoidolla, kuntoutuksella ja ennaltaehkäisyllä saadaan ihmisille paremmat olot kotona kuin laitoksessa. Laitokseen joutunuttakin vanhusta kuntoutetaan, jotta paluu kotiin onnistuisi mahdollisimman nopeasti. Tämä on myös ensi kesänä voimaanastuvan vanhuspalvelulain linjaus.
Vuoden 2013 budjetin tavoite on vähentää 40 paikkaa, mutta perusturvajohtaja Kentala totesi budjettikokouksessa, että tähänkään ei välttämättä päästä. Syynä on, että yhtään vanhusta ei laitospaikoilta lähetetä kotiin, jos edellytyksiä ei ole. Kotihoitoa, omaishoitoa ja tukipalveluita parantamalla tavoitteena kuitenkin on, että laitospaikkoja ei enää tarvittaisi yhtä paljon. Osastot voitaisiin ottaa kuntoutuskäyttöön ja laitososaston henkilökuntaa siirretään kotihoitoon.
Mainittua 2,5 miljoonaa siis ei toivottavasti tarvita, vaan rakennemuutos lähtee ensi vuonna käyntiin. Jos vanhuksemme edelleen joutuvat makaamaan laitoksissa, heidän elämänlaatunsa ei kohene. Rahaa palaa luonnollisesti enemmän ja tarvitaan lisäbudjetteja, joilla kulut katetaan. Valtuuston hyväksymä lisäraha budjettiin käytetään nimenomaan rakennemuutoksen käynnistämiseen ja tukemiseen.
Perusturvajohtaja Jukka Kentala selvitti asian valtuustolle moneen kertaan ennen maanantain budjettipäätöksiä ja myös valtuuston kokouksessa. Kaikista selvityksistä huolimatta Maria Tolppanen kehtasi väittää Pohjalaisessa ja budjettikokouksessa, että vanhuksia ollaan työntämässä ulos laitoksista väkisin. Näin ei tapahdu.
Hämmentävä olikin sitten 10 tunnin budjettikokoustamisen jälkeen Tolppasen kysymys, millä alijäämäisen budjetin menolisäykset ja lisäinvestoinnit rahoitetaan. Saatuaan vastauksen, että lainarahalla, kyseli Tolppanen paljonko kaupunki ottaa lisälainaa budjetin myötä. Sen verran toivoisin kansanedustajankin ehtivän perehtyä päätettävänä olevaan talousarvioesitykseen, että ottaa selvää budjetin perusasioista ennen käsittelyä.
