Suomessa vallitsee ilmeinen ristiriita keskustelussa korkeakoulutuksessa. Tavoitteina on, että tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytetään 4 % suhteessa bruttokansantuotteeseen ja että 50 % nuorista saisi korkeakoulututkinnon. Vaikuttavuutta toivotaan, mutta kansallinen kehitys vie kohti korkeakoulutuksen supistuvia resursseja ja laskevaa koulutusastetta. Julkinen tutkimusrahoitus kasvaa vielä, mutta sitäkin kyseenalaistetaan jatkuvasti.
Suomessa on käyty kevään aikana aktiivista keskustelua korkeakoulukonserneista ja niiden toimimisesta, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen suhteesta sekä korkeakoulujärjestelmän tulevaisuudesta ylipäätään. Orpon hallitus julkaisee lähiviikkoina korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision vuodelle 2040 ja sen jälkeen on tarkoitus käynnistää korkeakoulujärjestelmän uudistustyö vielä tällä hallituskaudella. Työssä on tarkoitus asettaa askelmerkkejä ensi vaalikaudella tehtäville muutoksille korkeakoulujen rahoitukseen ja lainsäädäntöön.
Vaasassa korkeakoulukonserni on syntynyt ennen kaikkea paikallisista lähtökohdista käsin ja omia tarpeitamme varten. Tarkoitus on parantaa koulutuksen, tutkimuksen sekä yritysten ja muun yhteiskunnan kanssa tehtävää yhteistyötä niin yliopistossa kuin ammattikorkeakoulussa. Kaikki tämä vahvistaa Vaasan korkeakoulujen asemaa seudulla, mutta myös kansallisesti.
Seinäjoen SeAmk ja Kokkolan Centria ammattikorkeakoulut ovat syventämässä yhteistyötä keskenään ja Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa. Myös tämän yhteistyön tarkoituksena on nimenomaan koulutuksen ja t&k-toiminnan vahvistaminen hyvin käytännön läheisesti korkeakoulujen omista lähtökohdista.
Ammattikorkeakouluilla on lain mukaan tärkeä tehtävä oman alueensa elinkeinoelämän kehittämisessä. Ammattikorkeakoulujen onkin tärkeää yhä vahvemmin kehittää yhteistyötään pienten ja keskisuurten yritysten kanssa, jotta nekin voivat lisätä omia tutkimus- ja tuotekehityspanostuksiaan ja -henkilöstöään.
Vaalipiirimme korkeakouluissa tehdyt ratkaisut vastaavat samalla moniin kansallisiin vaatimuksiin.
Lopulta kehittämisessä on kyse korkeakoulujen perustehtäviin keskittymisestä. Laadukas ja ennakointikykyinen koulutus edellyttää korkealaatuista tutkimusta ja läheistä yhteistyötä muun yhteiskunnan kanssa. Perustan vahvistuminen edellyttää pitkäjänteisyyttä ja ennakoitavuutta. Ennakoimattomuus lisääntyy yhteiskunnassa yleisesti, mutta valtion tehtävä olisi olla vakaa ja ennustettava kumppani. Nyt näin ei ole, koska korkeakoulutuksenrahoitus on heikentynyt monella vaalikaudella.
Vaasan vaalipiirin korkeakoulut puolustavat paikkaansa ja koko suomalaista korkeakoulukenttää uudistumalla, tekemällä yhteistyötä ja keskittymällä alueen vahvuuksiin ja tarpeisiin. Vaikka paine on kova, meidän ei pidä juosta jokaisen kansallisen tason vaatimuksen perässä, vaan ainoastaan rakentamalla ja kehittämällä omaa aluettamme voimme jatkossakin lunastaa paikkamme. Silloin korkeakouluja kehittämässä ja tarvittaessa puolustamassa ei ole vain korkeakoulut itse, vaan koko alue yhdessä.
Tätä työtä vietiin eteenpäin tällä viikolla, kun Vaasan korkeakoulukonsernin yhteistyökumppanit kokoontuivat Vaasan yliopistolla. Työ jatkuu korkeakoulukonsernin johdon ja neuvottelukunnan toimesta aktiivisena.
Matias Mäkynen
Kirjoitus on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 23.5.2026
