Puheeni Variskan yläasteen itsenäisyyspäiväjuhlassa 4.12.2015. Muutokset puhuttaessa mahdollisia.
———
Terve, mukavaa olla taas Variskalla. Olen todella käynyt yläasteeni täällä 9e liikuntaluokalla ja sittemmin toiminut myös opettajan sijaisena talossa. Kiitos, että sain tulla tänään puhumaan teille.
Kuten varmasti kaikki tiedämme, me suomalaiset olemme aika pieni kansa. Silti olemme läpi itsenäisyyden olleet ylpeitä ja itsevarmoja suomalaisuudestamme. Varsinkin viimeisten vuosikymmenten aikana kansallinen itsetunto on ollut todella vahva – olemme halunneet olla kokoamme suurempi vaikuttaja Euroopassa ja ympäri maailmaa. Joissakin urheilulajeissakin, vaikkapa keihäänheitossa, jääkiekossa, hiihdossa tai formuloissa olemme pienenä maana laittaneet kampoihin isommille ja jopa hallinneet maailmaa.
Äsken saimme kuulla Jean Sibeliuksen Finlandian ja nähdä hienon Suomea kuvaavan videon. Finlandia hymnin sanoissa todetaan mm. “oi nouse Suomi, näytit maailmalle”. Siitä lähtien, kun Sibelius tuon kappaleen sävelsi 1800-luvun lopulla, on tuo ylpeys säilynyt.
Suomen vahvuuksia ovat pitkään olleet hyvin koulutetut ihmiset, laaja tasa-arvo ja kansallinen yhtenäisyys. Näistä meidät tunnetaan myös maailmalla. Peruskoulun ja oppivelvollisuuden myötä kaikilla, myös köyhemmistä taustoista ponnistavilla on ollut mahdollisuus kouluttautua aina ylioppilaaksi tai tohtoriksi asti. Naiset saivat ensimmäisenä äänioikeuden ja Suomi on sukupuolten välisen tasa-arvonsa ansiosta valittu monesti maailman parhaaksi maaksi olla äiti. Vaikeina aikoina, joita nytkin Suomessa monella tavoin eletään, on maata rakennettu yhdessä sopien. Vaikka aina ei ole oltu samaa mieltä asioista, Suomessa on istuttu pöytään ja sovittu, miten mennään yhdessä eteenpäin. Riitelyn sijaan on rakennettu maata yhdessä.
Olemme siis pieni ja yhtenäinen kansa, jolla on vahva itsetunto. Suomalaisuuteen on aina kuulunut lähimmäisen auttaminen. Meillä on osattu ihan erityisesti luottaa lähellä oleviin ihmisiin ja itsenäisyyttä on korostettu muita ihmisiä kunnioittamalla ja kohtaamalla jokainen ihminen yksilönä. Suomalaisuus on rohkeutta olla oma, jurokin itsensä ja antaa muidenkin olla sellainen kuin parhaalta tuntuu. Me emme turhaan puutu muiden asioihin, mutta kun apua tarvitaan, sitä on aina saanut – tuntemattomaltakin. Meille tärkeä asia on, että suomalaiseen voi luottaa.
———
Nyt hetkeksi tulen puheessani tänne koulumaailmaan. Jokainen meistä on kokenut koulukiusaamista. Jokainen on sitä joko nähnyt koulun käytävällä muodossa tai toisessa, joutunut itse kiusatuksi tai jopa itse osallistunut kiusaamiseen. Itsekin olen variskalaisena nähnyt ja kokenut näillä käytävillä kaikenlaista. Kiusaaminen ei ole koskaan kiusatun vika. Kiusaaminen johtuu usein kiusaajan epävarmuudesta ja huonosta itsetunnosta. Kun oma tilanne on vaikea, on muiden alistaminen ja kaltoin kohtelu tapa nostaa itseään paremmaksi. Tutkimuksista tiedetään myös, että kiusaajat tulevat usein taloudellisesti vaikeammista oloista. Perheissä on köyhyyttä ja niukkuutta.
On olemassa sekä aktiivista, että hiljaista kiusaamista. Aktiivinen kiusaaminen on henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Nimittelyä, irvailua, tönimistä tai porukan ulkopuolelle jättämistä. Hiljaista kiusaamista on tämän kaiken katsominen vierestä ja siihen puuttumatta jättäminen. Toisen hylkääminen hädässä.
Kiusaaminen johtuu epävarmuudesta ja näköalattomuudesta. Siitä, ettei nähdä muuta keinoa oman itsensä nostamiseen, kuin muiden nujertaminen. Se on raukkamainen ja kaikkia kohtaan väärä keino. Huono taloudellinen tilanne, epävarmuus ja huono itsetunto johtavat usein kiusaamiseen. Myös vieraisiin ja itselle uusiin asioihin reagoidaan tällöin kielteisemmin, kun oma asema koetaan epävarmaksi ja vaikeaksi.
———
Kun katsoo viimeaikaista keskustelua Suomessa, näyttää siltä, että hankalat ajat, työttömyys, huono taloudellinen tilanne, josta tekin varmasti olette kuulleet sekä epävarmuus tulevasta ovat vaikuttaneet myös kansana meihin suomalaisiin. On näkynyt säröjä keskinäisessä luottamuksessa ja ikäviä merkkejä sisäänpäin kääntyneisyydestä. Samaan aikaan Suomeen muuttaa ulkomailta enemmän ihmisiä kuin ehkä ikinä itsenäisyytemme aikana opiskelemaan, työskentelemään, mutta myös etsimään turvaa. Heikentyvä itsetuntomme ja vaikeat ajat ovat johtaneet koveneviin puheisiin ja jopa heikompien kiusaamiseen. Samalla uhkaavat unohtua asiat, joista olemme ylpeitä ja joista meidät tunnetaan: laadukas koulutus, laaja tasa-arvo ja tapamme sopimalla rakentaa maastamme yhdessä parempaa.
———
Kannustan meitä kaikkia. Ollaan vahvoja ja ylpeitä suomalaisia. Luotetaan vahvuuksiimme ja toisiimme. Olemme pienenä maana monella tapaa riippuvaisia naapureistamme, mutta seisomalla selkä suorassa yhtenäisinä ja uskomalla itseemme selviämme aina vaikeinakin aikoina. Meillä on hieno maa, joka kestää ja jossa on upeita ihmisiä, jotka tekevät hienoja asioita.
Suomalaisuus on aina muuttunut ja muuttuu jatkossakin ajan mukana. Sibeliuksen päivistä yli sadan vuoden takainen Suomi on muuttunut paljon, mutta tietyt perusasiat säilyvät aina kansallisessa itsetunnossamme. Otetaan tänne saapuvat ihmiset mukaan uusiksi suomalaisiksi ja autetaan heitä olemaan osa ja rakentamaan maatamme. Pidetään huolta koulutuksesta, tasa-arvosta ja yhteistyön hengestä.
———
Ollaan ylpeitä itsestämme ja maastamme. Kunnioitetaan toisiamme juuri sellaisena kuin olemme ja annetaan kaikkien olla oma itsensä. Kun jokainen saa olla ja tehdä sitä, mikä tuntuu oikealta, olemme kaikki onnellisempia ja Suomikin meille kaikille parempi paikka asua. Itsenäisyys tarkoittaa mahdollisuutta tehdä omia valintoja ja määrittää oma tulevaisuutensa. Tekin saatte yläasteen jälkeen käyttää itsenäisyyttänne ja tehdä ensimmäisiä suuria valintojanne elämässänne, kun mietitte tulevaisuuttanne ja jatkokoulupaikkojanne. Käytetään itsenäisyyttämme viisaasti niin kansana kuin yksilöinäkin.
Kiitos, kun sain tulla mukaan hienoon juhlaanne tänään sekä puhumaan teille. Näillä sanoilla haluan toivottaa teille kaikille erittäin hyvää Suomen 98. itsenäisyyspäivää. Kiitos.
