Samana päivänä Arbetarbladet kertoo 1999 Vaasaan kiintiöpakolaisena saapuneen Veronica Kalhorin tarinan. Mustasaaressa kasvanut Kalhori oppi nopeasti ruotsin ja suomen kielen, luki itsensä Vasa svenska aftonläroverkin kautta ylioppilaaksi ja valmistui lopulta Åbo Akademista tohtoriksi syöpätutkimukseen erikoistuneena biologina. Kalhori kiinnostui politiikasta ja työskentelee nykyisin Maarit Feldt-Rannan ja Maria Guzeninan eduskunta-avustajana. Omasta kotoutumisestaan puhuessaan Kalhori kertoo tärkeimmäksi asiaksi yhteisöllisyyden ja osallisuuden. Saapuessaan Vaasan seudulle perhe sai tarvitsemansa avun eikä kohdannut juurikaan rasismia.Tulijat toivotettiin tervetulleiksi ja heidät otettiin mukaan ympärillä olevaan yhteiskuntaan.

Monet eurooppalaiset johtajat ovat myöntäneet maansa maahanmuuttopolitiikan epäonnistuneen. Nämä Angela Merkelin tai David Cameronin puheet ymmärretään usein väärin. Maahanmuuton salliminen ei ole heidän mielestään virhe. Virhe on tehty, kun maahanmuuttajat on suljettu ympäröivän yhteiskunnan ulkopuolelle omiin lähiöihinsä ilman koulutusta ja palveluja.

Brysselin ja Pariisin hirmutekojen yhteydessä on moneen kertaan viitattu Brysselin Molenbeekin kaupunginosaan, jossa terroristit valmistelevat iskujaan. Vaikka lähiöstä ei ole pitkä matka koko Euroopan päätöksenteon ytimeen, on henkinen etäisyys valtava. Yhteisöt ovat erillään ja oman onnensa nojassa. Turun Sanomissa Söderling kertoo, miten Ruotsissa oikeistohallitusten palveluiden karsiminen on tehnyt maahanmuuttajien lähiöistä suljettuja omia yhteiskuntiaan.

Perussuomalaisten ansio Suomen politiikassa on maahanmuuttokeskustelun käynnistäminen. Heidän ymmärryksensä kuitenkin loppuu, kun pelottelun sijaan kysytään ratkaisuja. Suomessa on kasvava joukko maahanmuuttajia ja tärkeintä on nyt keskustella, miten heidät saadaan osallisiksi yhteiskuntaan.

Kotouttaminen tapahtuu hyvinvointivaltion ytimessä. Kotouttamispolitiikka ei ole erityinen alansa vaan osa normaalia sosiaali-, koulutus-, työllisyys- ja asuntopolitiikkaa, jota Suomessa on tehty poikkeuksellisen hyvin 60-luvulta alkaen. Hyvinvointivaltion ja sen palveluiden: esimerkiksi päivähoidon, neuvolan, terveydenhoidon ja koulutuksen turvaaminen on parhaaksi niin Suomessa jo oleville kuin tänne tuleville. Maahanmuuttajat eivät kaipaa erityiskohtelua. Heidät on kohdattava samalla tavalla kuin kuka tahansa syrjäytymisvaarassa oleva kantasuomalainen. Siis ihan tavallisena ihmisenä.

Matias Mäkynen
Pohjanmaan sosialidemokraattien puheenjohtaja
Vaasa