Valtiontalouden tarkastusviraston raporttia Marinin hallituksen talouspolitiikasta käsiteltiin keskiviikkona runsaasti julkisuudessa väärien tietojen pohjalta. Torstaiaamun Helsingin Sanomien haastattelussa valtiovarainministeriön Mika Niemelä oikoi osaa raportin vääristä mielikuvista. Raportissa on tarkasteltu vain valtion budjetin kehitystä vuoteen 2024 asti, mutta ei päätöksiä, jotka budjetin taustalla ovat. Siksi raportissa ja sitä koskevassa uutisoinnissa on ainakin kolme virhettä, sanoo SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen.
– VTV:n raporttia ja sitä koskevaa uutisointia on oikaistava. Ensinnäkin VTV on lukenut muihin kuin kriisinhoitoon liittyviksi kuluiksi esimerkiksi kuntien ja kulttuurilaitosten tukemisen pandemiassa, rajavartiolaitoksen tukemisen tai ukrainalaisten vastaanottamiseen liittyvät kustannukset Venäjän hyökättyä Ukrainaan sekä energiaan liittyvät investoinnit, jotka laitettiin liikkeelle energiakriisissä. Toiseksi, koska tarkastelu päättyy vuoteen 2024, VTV on lukenut pysyviksi menoja, jotka ovat määräaikaisia. Kolmanneksi, Marinin hallituksen päätöksiksi on luettu aiempien hallitusten päätöksiä kuten erilaisia liikennehankkeita sekä automaattisia menojen nousuja, kuten inflaation myötä tehtyjä isoja indeksitarkistuksia, Mäkynen oikoo.
VTV:n vanhempi ekonomisti antoi keskiviikon kommenteissaan ymmärtää, että VTV:n mielestä kuntien tai kulttuurilaitosten tukeminen ei liittynyt kriisien hoitoon ja näin ollen ollut perusteltua, mutta puolustusmenojen lisäykset olivat. Mäkynen pitää menolisäysten arviointia poliittisena kysymyksenä.
– VTV:n arvioissa näyttää unohtuvan, että pandemian aikaan kunnat vastasivat vielä sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksesta. Tuimme kuntia, jotta pandemian takia kasvavat sote-menot eivät johtaisi irtisanomisiin muissa palveluissa, kuten kouluissa. Rajoitustoimenpiteiden takia kouluja ja kulttuurilaitoksia suljettiin. Konkurssien välttämiseksi kulttuurilaitoksia oli välttämätöntä tukea. Kuntia tuettiin myös koronan jälkihoidossa, mutta osa kunnista käytti mielenterveyspalveluiden ja koulutuksen vahvistamisen sijaan rahoitusta oman tuloksena parantamiseen, mihin sitä ei ollut tarkoitettu, Mäkynen sanoo.
Nykyiset hallituspuolueet kokoomus ja perussuomalaiset kannattivat kriiseissä tehtyjä menolisäyksiä järjestelmällisesti. Ne olivat mukana niin yritysten kuin kuntien tukemisessa ja esittivät useissa käsittelyissä suurempia menolisäyksiä varsinkin yritysten tukemiseen.
– Riikka Purralla ja Petteri Orpolla ei ole mitään varaa arvostella Marinin hallitusta talouspolitiikasta. He olivat tukemassa kriisiaikojen päätöksiä. Heidän kannattaisi syiden vierittelyn sijaan keskittyä oman talouspolitiikkansa korjaamiseen. Itse aiheuttamansa työttömyyskriisin takia he ovat velkaantumassa enemmän, kuin pandemian ja energiakriisin hoitanut Marinin hallitus.
