Päättäjille tulevan huolestuneen kansalaispalautteen määrä on rajusti kasvussa. Ihmiset oikeutetusti murehtivat, mitä Suomesta on pian enää jäljellä. Hyvinvointivaltion purkuprojekti sai jälleen jatkoa, kun lääkäriin pääsy pitkittyy ja vaikeutuu. Hallitus päätti kehysriihessä pidentää hoitotakuuta eli taetta hoitoon pääsystä kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen. Tämä on jälleen yksi seikka, joka entisestään heikentää ihmisten turvallisuudentunnetta ja lisää eriarvoisuutta. On kohtuutonta, että lääkäriaikaa joutuu odottamaan jopa kolme kuukautta. Jatkossa suun terveydenhuoltoon puolestaan pääsee puolessa vuodessa.
Hoitotakuun pidentämisen myötä hallitus vähentää jo valmiiksi alijäämäisten hyvinvointialueiden rahoitusta 132 miljoonalla eurolla. Sosiaalihuollon palveluvalikoimaa päätettiin samalla supistaa vastuuministeri Kaisa Juusollekin yllätyksenä leikkaamalla 100 miljoonaa euroa pois hyvinvointialueiden sosiaalihuollon tehtävistä, mikä aiheuttaa suuren heikennyksen, jonka sisältö on päättäjillekin epäselvä. Nämä ovat leikkauksia sosiaali- ja terveyspalveluihin, eikä siitä pääse yli eikä ympäri.
Viime viikon kyselytunnilla kuulimme, kun pääministeri Orpo antoi eduskunnalle väärää tietoa siitä, kuinka hoitojonot olisivat sote-uudistuksen ja edellisen hallituksen hoitotakuun kiristämisen myötä pidentyneet. Tämä ei yksiselitteisesti pidä paikkaansa. Edellisen hallituksen toimesta julkisen perusterveydenhuollon kiireettömän hoitoonpääsyn enimmäisajat tiukentuivat 14 vuorokauteen 1.9.2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksen mukaan hoitotakuun tultua voimaan perusterveydenhuollon avosairaanhoidon kiireettömään lääkärin hoitoon tai tutkimukseen pääsi lokakuussa 2023 aiempaa nopeammin. Siis toisin kuin pääministeri väitti, hoitotakuun käyttöönoton jälkeen odotusajat ovat lyhentyneet ja avun piiriin pääsi aiempaa useammin jo viikonkin kuluessa. Myös suun terveydenhuoltoon pääsi lokakuussa 2023 nopeammin kuin saman vuoden keväällä.
Orpon mielestä julkisen terveydenhuollon vahvistaminen ja hoitojonoja lyhentänyt hoitotakuun säätäminen ovat kuin ”Neuvostoliitosta”. Orpo tuli kyselytunnilla paljastaneeksi Suomen kansalle, ettei tiedä, mikä julkisen terveydenhuollon tilanne todellisuudessa on ja kuinka hallituksen politiikka heikentää ihmisten hoitoa.
Asiantuntijoidenkin kannattaman hoitotakuun tarkoitus on turvata ripeämpi hoitoon pääsy ja tuoda sitä kautta säästöjä. Jos ihmiset eivät pääse ajoissa hoitoon, sairaudet etenevät ja muuttuvat vaikeammiksi ja siten myös kalliimmiksi hoitaa. Toimivan, kunnianhimoisen hoitotakuun avulla erikoissairaanhoidon kuormitus kevenisi, ja voisimme siirtää terveydenhuollon painotusta perustasolle ja ennaltaehkäisyyn. Nyt tästä luovutaan. Hoitoon pääsyn vaikeuttaminen ei tuo pitkällä aikavälillä säästöjä, vaikka hallitus niin uskottelisi. On siis käymässä päinvastoin niin, että hallituksen päätös leikata sotesta vaikeuttamalla hoitoon pääsyä ei säästä, vaan lisää kustannuksia.
Loogisesti ajateltuna, kun perusteet hoitotakuun 132 miljoonan euron leikkaukselle ovat väärät, päätös tulisi perua. Logiikalle ei kuitenkaan näytä olevan sijaa. Jokaiselle suomalaiselle kuuluvan perusterveydenhuollon heikentäminen pidentämällä hoitoon pääsyä on puhtaasti ideologinen päätös. Olemme jo aiemminkin kritisoineet hallituksen arvovalintaa, miten samalla kun kaikkien yhteisistä, julkisista sosiaali- ja terveyspalveluista leikataan, hallitukselta löytyykin puoli miljardia rahaa yksityisen puolen terveysbisnekselle. Yksityisten terveysjättien rahoittamista varten hallitus on valmis jopa myymään valtion tuottavaa omaisuutta. Hyvätuloiset saavat ostaa itselleen terveyttä, muut joutavat jonoon. Tässä eivät Kela-korvaukset auta. Hoitotakuun pidentäminen eriarvoistaa Suomea ja on myrkkyä hyvinvointivaltiolle.
Hoitotakuun höllääminen osuu myös jo hälyttävällä tolalla olevien mielenterveyspalveluihin pääsyyn. Vastuuministeri Juuso on suorassa tv-lähetyksessä tarjonnut tähän ratkaisuksi hätänumeroon soittamista. Ehdotusta ei voi ottaa tosissaan. Päivystysten ruuhkauttaminen vasta kalliiksi tuleekin.
Julkisen terveydenhuollon heikentäminen on kaikessa lyhytnäköisyydessään väärä suunta, ja nyt tietoisesti synnytettävää hoitovelan umpeen kurominen tulee kalliiksi.
Matias Mäkynen
