Tiistaina eduskunta äänesti pääministeristä ja odotetusti Petteri Orpo sai tuen eduskunnan enemmistöltä. Juhannuksen jälkeen äänestetään hallituksen luottamuksesta ensimmäisen kerran, kunhan keskustelu hallitusohjelmasta on ohi.
Sanna Marinin hallitus jää historiaan ainutlaatuisen kriisikauden hoitaneena. Samalla tehtiin isoja uudistuksia, joita oli odotettu pitkään. Sote ja oppivelvollisuus tulevat osoittautumaan todella tärkeiksi tulevaisuudessa.
Marinin hallituksen talouspolitiikan tuloksen julkinen talous tasapainottui nopeammin kuin missään aiemmissa kriiseissä puolittuessaan joka vuosi.
Viimeisenä vuonna julkinen talous oli samassa tasapainossa kuin Sipilän kauden lopussa. Marinin hallituksen viimeisenä päivänä kirjattiin vielä uusi ennätys työllisyydessä.
Petteri Orpo yrittää ohjelman perusteella järjestelmämuutosta. Perussuomalaiset toimivat jälleen kokoomuksen äänettöminä yhtiömiehinä.
Hallitusohjelman perusteella Orposta uhkaa tulla Suomen David Cameron, joka kymmenen vuotta sitten toimi Britannian pääministerinä ja voitti vaalit lupaamalla brexit-kansanäänestyksen. Yhtäläisyyksiä on yllättävän paljon.
Ylimielinen ja populistinen suhtautuminen Euroopan unioniin ja eurooppalaiseen yhteistyöhön on Cameronin tavaramerkki.
Tämä sama lähestymistapa on hallitusohjelmassa useassa kohtaa ja heikentää Suomen vaikutusvaltaa ja uhkaa sulkea pienen kansan EU:n koillisnurkkaan.
Nato-jäsenyys tasapainottaa asetelmaa onneksi hieman.
Orpo nostaa Cameronin tavoin valtaan oikeistopopulistit, joille ensisijaista on heistä poikkeavien ihmisten, erityisesti maahanmuuttajien syyllistäminen yhteiskunnallisista ongelmista ja jotka tulevat venyttämään politiikan pelisääntöjä. Heidän politiikkansa perustuu ihmisten jakamiselle.
Ensimmäistä kertaa kokoomus on pääministeripuolue ilman sosialidemokraatteja hallituksessa. Lopputulos on historiallisen oikeistolainen konservatiivihallitus.
Orpon hallitus pyrkii toteuttamaan sosiaaliturvauudistuksen, jolla järjestelmää yksinkertaistetaan. Tästä on parlamentaarinen sopu.
Ongelma Cameronin hyvin samansuuntaisen uudistuksen tavoin on siihen yhdistetyt valtavat leikkaukset. Ihmiset ajetaan epätoivoisiin tilanteisiin ja uudistus pilataan.
Vastuuministerinä leikkauksista vastaa aiemmin koulutusleikkaukset läpi ajanut Sanni Grahn-Laasonen.
Orpo ja Cameron nousivat valtaan katteettomilla lupauksilla, jotka petettiin hallituksen ohjelman myötä.
Väite, että leikkaukset auttavat ihmisiä ja ovat siinä muodossaan välttämättömiä, on populistinen ja tulee meilläkin osoittautumaan vääräksi. Myös oikeudenmukainen tasapainotus on mahdollista.
Myös Cameron lupasi ”erityissuojeluksen”, mutta koulutuksen sijaan NHS:lle eli brittien sote-palveluille. Käytännössä myös NHS:lle tehtiin isoja leikkauksia, kuten Orpon hallitus tekee koulutukselle.
Orpon hallitus aikoo (niin ikään brittipääministerin tavoin) ensitöikseen rajoittaa ihmisten oikeutta ilmaista mielipiteensä lakkoilemalla. Ensin rajataan oikeutta mielipiteiden ilmaisuun ja sen jälkeen tuodaan esitykset työntekijöiden oikeuksien heikentämisestä.
Olisi tietysti toivonut, että finanssikriisin jälkeen tehdyt virheet talouspolitiikassa, brexit ja Cameronin muut virheet olisi tunnettu heidän suomalaisessa sisarpuolueessaan.
Suomi tulee usein 10 vuotta jäljessä muiden länsimaiden poliittista kehitystä. Niin nytkin.
Matias Mäkynen
SDP:n kansanedustaja Vaasasta
Julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa kesäkuussa 2023
