Vaaliohjelma

Nämä asiat voimme
saavuttaa yhdessä

Nyt on aika ottaa uusi suunta! Tutustu ajatuksiini vaaliohjelmasta valitsemalla itseäsi kiinnostava kohta tai selaamalla alaspäin.

1. Kasvua ja työtä – vahvemmat pohjalaismaakunnat yhteistyössä

Vaasan vaalipiirin kolme pohjalaismaakuntaa ovat Suomen menestyneimpiä niin onnellisuuden, terveyden kuin taloudenkin mittareilla mitattuna. Vastakkainasettelun sijaan nyt tarvitaan yhteistyötä ja yhteisiä tavoitteita, jotka kehittävät jokaisen omia vahvuuksia. Kaikki voivat kehittyä ja menestyä! Avaimet löytyvät koulutuksesta, työpaikoista ja houkuttelevuudesta.

 

Kuluneella vaalikaudella on nähty, miten käy, kun aluepolitiikka unohdetaan. Sipilän hallitus asetti Suomen sairaalat kilpailemaan ensin laajan päivystyksen statuksesta ja sitten potilaista saadakseen laissa määrätyt toimenpidemäärät täytetyksi. Lopputulos on ollut alueiden turha vastakkainasettelu.

 

Maakuntien suurin haaste on vähenevä väestö. Vaasan vaalipiiristä muuttaa vuosittain yli tuhat ihmistä muualle Suomeen. Vaikka keskuskaupungit kasvavat, on maakuntien kokonaismuutto pakkasella. Väestömuutoksen suurimmat tekijät ovat työ- ja koulutuspaikat.

 

Seuraavan vaalikauden tärkein tehtävämme on turvata Vaasan yliopiston, yliopistokeskusten, ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen riittävä määrä. Toisen ja korkea-asteen koulutuksen rahoitusta on nostettava koko maassa, jotta osaavaa työvoimaa on saatavilla.

 

Nyt tarvitaan uusi suunta! Otetaan valta omiin käsiimme. Yhteisillä päätöksillä edunvalvonta on tehokkainta.

2. Koulutuksen kunnianpalautus

Suomi on menestystarina. Huikea nousumme maailman huipulle perustuu osaamiselle ja koko väestön kouluttamiselle. Taloustieteen professori Matti Pohjola on laskenut, että 1860-luvun jälkeisestä Suomen kasvusta 1/3 on syntynyt koulutuksesta ja 2/3 innovaatioista, joista suurin osa on syntynyt koulutuksen ansiosta.

 

Suomen asema koulutuksen mallimaana on kuitenkin kokenut kolauksen. Koulutusleikkaukset ovat tehneet tuhoaan ja suomalaisten koulutustaso on lähtenyt laskuun. Koulutuksen periytyminen on lähtenyt taas kasvuun ja erot Pisa-tuloksissa kasvavat. Ammatillisen koulutuksen reformi yhdistettynä valtaviin leikkauksiin uhkaa romahduttaa koulutuksen laadun, kun lähiopetusta karsitaan.

 

Koulutuksen kunnianpalautus tarkoittaa, että alamme taas nähdä koulutuksen säästökohteen sijaan sijoituksena tulevaisuuteen. Uusi osaaminen tuottaa uusia työpaikkoja, uusia tuotteita ja uutta vientiä. Yhteiskunnan ja työelämän muuttuessa tarvitaan vahvaa osaamista ja sivistystä. Koulutus- ja peruspalvelut sopivat huonosti rajattoman voitontavoittelun kohteeksi ja ne on tuotettava julkisesti. Yritykset ja järjestöt voivat täydentää tarjontaa.

 

Jokaiselle lapselle on taattava tasa-arvoinen mahdollisuus alusta asti ja subjektiivinen päivähoito-oikeus on palautettava. Samalla on huolehdittava varhaiskasvatuksen laadusta riittävällä henkilökunnalla. Yhtäkään nuorta ei saa jättää syrjään, vaan jokaiselle on saatava toisen asteen koulutus. Lukioiden ja ammatillisen koulutuksen rahoitusta on lisättävä ja alueellisesti kattavasta koulutustarjonnasta on huolehdittava. Aikuiskoulutusta on vahvistettava ja kouluttautumisesta tehtävä mahdollista kaikissa elämänvaiheissa.

 

Vaasan vaalipiirin kohtalon kysymys on tulevalla vaalikaudella Vaasan yliopiston, yliopistokeskusten, ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen oppilaitosten aseman turvaamisesta. Koulutuksesta ei saa syntyä uutta ”laajan päivystyksen sairaala” -kysymystä. Siksi alueelta tarvitaan vahvoja kansanedustajia kaikista suurista puolueista. SDP on sitoutunut siihen, että koulutukseen satsataan ja jokaisessa maakunnassa on jatkossakin oma korkeakoulu.

 

Nyt tarvitaan uusi suunta! Suomi pärjää vain osaamisella. Koulutuksen rahoitusta on nostettava – se maksaa itsensä takaisin.

3. Sosiaaliturvan uudistus Yleisturva-mallilla

Suomalainen sosiaaliturva on uudistettava. Järjestelmää täytyy yksinkertaistaa, sen on luotettava enemmän ihmiseen ja mahdollistettava työn tekeminen tai itsensä kehittäminen joka tilanteessa. Sotkeutuvan turvaverkon sijaan sosiaaliturvan täytyy toimia trampoliinina, joka auttaa ihmisen takaisin ylös vaativien elämäntilanteiden koittaessa.

 

Vuosikymmenten aikana Suomen sosiaaliturvan etuusjärjestelmästä on tullut niin monimutkainen ja byrokraattinen, että edes Kelan työntekijät eivät hallitse kaikkia etuuksia. Alimmat päivärahat ovat jääneet jälkeen eikä niillä tutkitusti tule toimeen. Lyhyen työpätkän vastaanottaminen aiheuttaa epävarmuutta tukien saamisen kanssa ja monet saavat samanaikaisesti jopa neljää etuutta. Lyhytaikaiseksi ja viimesijaiseksi tarkoitettu toimeentulotuki on monen kohdalla muuttunut pysyväksi loukuksi, joka periytyy.

 

Sosiaaliturva on uudistettava laatimani Yleisturva-mallin mukaisesti. Malli on hyväksytty myös SDP:n viralliseksi linjaksi. Tämä tarkoittaa etuuksien yhdistämistä yksinkertaiseksi etuudeksi, jolla on kolme tasoa. Alin taso (takuutaso) on matalien tulojen perusteella maksettava. Toiselle tasolle (yleistaso) pääsee, kun tulottomuudelle todetaan syy: työttömyys, sairaus, opiskelu tai vanhemmuus. Kolmas ja euromääräisesti korkein taso (aktiivitaso) palkitsee itsensä kehittämisestä. Kaikilla tasoilla etuus ja palvelut kulkevat käsi kädessä eikä ihminen jää oman onnensa nojaan. Jokaiselle etsitään itselle mielekkäät ja tarpeelliset palvelut – sosiaaliturvaa kehitetään yksilölliseen ja henkilökohtaiseen suuntaan.

 

Sosiaaliturvan rakenteen uudistamisen ohella Yleisturva tarkoittaa sosiaaliturvan päivittämistä tähän päivään toimeenpanoltaan. Lukuisien lomakkeiden täyttämisen ja liitteiden toimittamisen sijaan byrokratia voidaan purkaa tietojärjestelmien avulla. Samalla siirrytään etukäteisvalvonnasta vahvemmin jälkikäteisvalvontaan, kuten viime vuosina on tehty myös verotuksessa. Tämä vapauttaa resursseja ihmisten ohjaamiseen ja työllistymisen tukemiseen henkilökohtaisesti ilman nöyryytystä, karensseja ja aktiivimalleja, jotka on poistettava.

 

Nyt tarvitaan uusi suunta! Sosiaaliturvan on joustettava eri elämäntilanteissa – ei ihmisen. Siksi käyttöön on otettava Yleisturva.

4. Reilu työelämä ja loppu kikyttämiselle

Suomalaisen työelämän täytyy olla reilu. Sitä kehitetään tehokkaimmin yhdessä sopimalla, ei sanelemalla. Epäinhimillinen kohtelu on kitkettävä ja työssäjaksamista on tuettava paljon vahvemmin. Työelämän epävarmuus on myös suurin syntyvyyttä laskeva tekijä Suomessa.

 

Kuluneella hallituskaudella on nähty, mihin yksipuolinen työntekijöiden aseman heikentäminen johtaa. Kikyttäminen ja työntekijöiden suojan purkaminen on johtanut lakkoihin. Historiallisesti tällä kaudella on nähty myös suoria palkanleikkauksia.

 

Työelämän kehittämisen kannalta eduskuntavaalit määrittävät suuntaa ehkä voimakkaammin kuin millään muulla politiikan alalla. Vain SDP:n ollessa pääministeripuolue voidaan turvata työelämän tasapainoinen kehittäminen, joka tapahtuu yhteistyössä sopimalla – ei sanelemalla.

 

Haluan, että työelämää kehitetään sopimalla. Myös paikallista sopimista voidaan lisätä, kun se tapahtuu järjestäytyneiden osapuolien välillä. On kuitenkin tärkeää pitää huolta työelämän minimiehdoista ja heikomman osapuolen suojasta. Siksi työehtosopimusten yleissitovuus ja palkkojen minimitaso on pidettävä voimassa ja alipalkkauksesta tehtävä rikos.

 

Yhdellä työllä on voitava tulla toimeen ja työelämän on oltava luotettavaa. Tahdonvastaista osa-aikaisuutta ja nollatuntisopimuksia on kitkettävä työelämästä. Koska yksittäinen työntekijä ei aina voi puuttua kohtaamiinsa rikkeisiin, on järjestöille annettava kanneoikeus valvonnan tehostamiseksi. Työssäjaksamista parannetaan parhaiten parantamalla johtamista ja huolehtimalla työntekijöiden riittävästä suojelusta.

 

Nyt tarvitaan uusi suunta! Enemmän sopimista ja yhteisiä sääntöjä, vähemmän palkatonta työtä ja sanelua.

5. Apua mielenterveysongelmiin heti – psykoterapiatakuu käyttöön

Nuorten syrjäytyminen on Suomen suurin ongelma ja turvallisuusuhka. Usein taustalla on mielenterveyden ongelmia, jotka voitaisiin ehkäistä ennalta ja hoitaa oikea-aikaisella avulla. Mielenterveyspalveluita on vahvistettava osana perusterveydenhuoltoa ja psykoterapiatakuu on otettava käyttöön.

 

Mielenterveyden ongelmat ovat nuorten yleisimpiä terveysongelmia ja työikäisillä nopeimmin kasvava syy sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyteen. OECD:n mukaan mielenterveysongelmien aiheuttamat kustannukset Suomessa ovat 11 miljardia eli 6000 euroa palkansaajaa kohden vuodessa. Joka toinen sairastuu elämänsä aikana mielenterveyden häiriöön ja tämän päivän kolmikymppisistä joka viides on saanut sairaalahoitoa mielenterveysongelmiinsa.

 

Suuri osa mielenterveysongelmista voidaan ehkäistä ennalta. Perheitä on tuettava vahvemmin raskaina aikoina. Kouluihin on turvattava työrauha ja riittävät kouluterveydenhuollon ja psykologien resurssit. Jokaisella nuorella  on oltava oikeus mielekkääseen ohjattuun harrastukseen. Kiusaamista ja yksinäisyyttä on kitkettävä kaikkialla yhteiskunnassa. Masennus, ahdistus ja muut mielenterveysongelmat on huomioitava paremmin myös vanhustenhoidossa ja apua on saatava tarvittaessa. Näitä asioita olen edistänyt Vaasan kaupunginvaltuustossa sekä toimiessani Pohjanmaan Mielenterveysseuran hallituksen jäsenenä ja Suomen Mielenterveysseuran hallituksen varajäsenenä.

 

Mielenterveysongelmien puhjetessa apua on oltava saatavilla matalalla kynnyksellä ja nopeasti. Päivystäviä mielenterveyspalveluita on lisättävä ja perusterveydenhuollossa on oltava kevyesti tarjolla lyhytaikaista terapiaa ilman Kelan kuntoutuspäätöksiä ja byrokratiaa. Terapiatakuu tarkoittaa, että hoidon tarve arvioidaan välittömästi hoitoon hakeuduttaessa ja terapiahoito alkaa kuukauden sisällä.

Nyt tarvitaan uusi suunta! Apua on saatava heti – psykoterapiatakuu käyttöön.

6. Laadukkaampaa vanhustenhoitoa ja kohtuullinen toimeentulo jokaiselle

Esperi Caren, Attendon ja muiden sijoittajien omistamien vanhustenhoidon yksiköiden sulkeminen on nostanut pintaan kauan tunnetut ongelmat. Ongelmat on vihdoin korjattava – tärkeintä on riittävä henkilöstö niin kotihoidossa kuin palvelutaloissa. Inhimillinen hoiva on arvovalinta.

 

Esperi Caren ja Attendon ongelmat osoittavat, miten huonosti kansainvälisten sijoittajien tuottovaatimukset sopivat ihmisten peruspalveluiden tuottamiseen. Voitontavoittelua peruspalveluissa on kitkettävä ja siirryttävä kohti julkisen sektorin, järjestöjen ja yhteiskunnallisten yritysten järjestämiä peruspalveluita.

 

Vanhuspalveluiden riittävä henkilöstö on taattava säätämällä vanhuspalvelulakiin sitova henkilöstömitoitus. Kannatan 0,7 hoitajaa per hoidettava mitoitusta, joka perustuu vuosikymmenten aikana kertyneeseen tutkimukseen ja alan ammattilaisten tietoon laadukkaasta hoivasta. Olen myös mukana aiheesta tehdyn kansalaisaloitteen laatijoissa.

 

Laadukas ja inhimillinen hoiva pidentää aikaa, jonka ihmiset voivat elää kotonaan ja pärjäävät ilman raskasta sairaanhoitoa. Mielekäs asumisympäristö, mahdollisuus säännölliseen ulkoiluun ja sosiaaliset suhteet parantavat jaksamista. Inhimillisen arvovalinnan lisäksi kysymys on taloudellinen ennaltaehkäisten kalliimpien palveluiden tarvetta.

 

Yksinäisyys on suomalainen kansansairaus, johon on puututtava. Vanhustenhoidossa on lisättävä osaamista ahdistuksen, masennuksen ja muiden mielenterveysongelmien tunnistamisessa ja hoidossa. Mielen kärsiessä myös fyysinen kunto romahtaa nopeasti.

 

Jokaiselle on turvattava eläke, joka riittää kohtuulliseen elämään. Kannatan pienten eläkkeiden korottamista sadalla eurolla. Samalla on huolehdittava, etteivät palvelu- ja lääkemaksut nouse kohtuuttomiksi, vaan niitä lasketaan nykyisestä, jolloin ihmiset hakeutuvat hoitoon tarvittaessa ja pysyvät paremmassa kunnossa.

 

Nyt tarvitaan uusi suunta! Riittävä määrä osaavaa henkilökuntaa on tärkein laadun tae vanhustenhoidossa. Hoitajamitoitus ja valvonta kuntoon.

7. Ilmastonmuutos torjutaan reilusti

Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii nopeita päätöksiä maailman laajuisesti. Suomen on oltava vahva kansainvälinen toimija ja edistettävä yhteisiä sopimuksia, jotta ilmastonmuutos voidaan rajoittaa 1,5 asteeseen.

 

Ilmastonmuutoksen torjunta on tehtävä reilusti. Tämä tarkoittaa, että pieni- ja keskituloisille ei koota kestämätöntä taloudellista taakkaa ja vähäpäästöisiin teknologioihin siirtyminen tehdään sosiaalisesti kestävällä tavalla. Ilmastonmuutoksen torjuminen tapahtuu kaupungeissa, taajamissa ja harvaan asutuilla alueilla osittain eri keinoilla, mutta kaikki sektorit on saatava työhön mukaan. Tämä tarkoittaa suuria investointeja mm. joukkoliikenteeseen ja energian tuotantoon. Liikenteen päästöjen vähentämisessä ei pidä lukkiutua mihinkään tiettyyn teknologiaan, vaan edistää vähä- ja nollapäästöisten liikennemuotojen yleistymistä ja hintojen laskua.

 

Pohjalaismaakunnissa ilmastonmuutoksen torjuminen tarjoaa työtä ja useita mahdollisuuksia. Meillä tuotetaan jo teknologiaa, joka osaltaan ratkaisee ilmasto- ja ympäristöongelmia. Tarvitsemme yhä vahvempaa koulutusta ja tutkimusta alalla, jotta seutumme yritykset voivat pysyä maailman huipulla.

8. Jokainen ansaitsee ihmisarvoisen kohtelun

Suomi on pieni maa. Jotta voimme pärjätä, meidän on kyettävä hyödyntämään kaikkien ihmisten potentiaali parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä tarkoittaa, että kaikille on turvattava elämään peruslähtökohdat toimeentulon ja koulutuksen osalta.

 

Vaikeammassa asemassa olevia on tuettava erityisesti mm. kohdennetuilla palveluilla. Esimerkiksi pitkittyneesti toimeentulotukeen turvautumaan joutuneiden perheiden lapsille on huolehdittava aidosta mahdollisuudesta harrastamiseen. Maahan eri syystä muuttaville tärkeintä on oppia suomen tai ruotsin kieli ja paikallisen yhteiskunnan säännöt.

 

Kaikenlainen syrjintä ja ihmisten leimaaminen henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on väärin. Julkisen sektorin on toimittava kaikkia ihmisiä kohtaan yhdenvertaisesti ja tasapuolisesti. Jokainen ihminen ansaitsee ihmisarvoisen kohtelun ja tulla kohdatuksi omana itsenään.

9. Loppu eriarvoistumiselle

Eriarvoisuutta on torjuttava huolehtimalla työllisyydestä ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien etuuksista ja palveluista. Ketään ei saa jättää yhteiskunnan ulkopuolelle. Syrjäytyneisyys ja eriarvoisuuden kasvu muodostavat Suomen suurimmat turvallisuusuhat tulevaisuudessa.

 

Eriarvoisuus Suomessa on kansainvälisesti vertaillen pientä, mutta merkkejä yhteiskunnan jakautumisesta yhä enemmän voittajiin ja häviäjiin on olemassa. Koulutus periytyy aikaisempaa voimakkaammin – juristin lapsista tulee juristeja ja lääkärin lapsista lääkäreitä, vaikka lahjakkuudessa lapsilla ei eroa olekaan. Sairaiden ihmisten kulut nousevat omavastuuosuuksien noustessa ja kulukorvausten laskiessa. Mielenterveysongelmien kanssa painivat nuoret ja ikääntyneenä työttömäksi jääneet joutuvat taistelemaan pienen toimeentulonsa puolesta kohtuuttomasti jo vaikeassa elämäntilanteessa.

 

Pidetään kaikki mukana. Huolehditaan pienimmillä etuuksilla elävien toimeentulon riittämisestä. Paljon sairastavien kulukorvausten omavastuille on asetettava yhteinen katto, jota kerrytetään juoksevasti niin, etteivät kaikki kulut keskity vuoden alkuun. Varhaiskasvatus, ennaltaehkäisevä lastensuojelutyö ja koulutus ovat tehokkaimmat keinot eriarvoisuuden vähentämiseen. Reilu työelämä ja korkea työllisyys vähentävät eriarvoisuutta ja auttavat rahoittamaan eriarvoisuuden vähentämiseksi tehtävän työn.

10. Jokaiselle lapselle ja nuorelle harrastus

Jokaiselle lapselle ja nuorelle on turvattava aito mahdollisuus ohjattuun harrastukseen. Lapsia ja nuoria on tuettava voimakkaammin mielekkään harrastamisen löytämisessä. Harrastuksia voidaan tuoda yhä enemmän koulupäivän yhteyteen tai harrastuksiin kulkemista voidaan tukea yhteiskunnan taholta järjestetyin yhteiskyydein. Näitä molempia on jo kokeiltu esimerkiksi Vaasassa.

Harrastukset eivät ole vain mukavaa vapaa-ajan vietettä, vaan ne ylläpitävät niin fyysistä kuin psyykkistä terveyttä, opettavat tärkeitä taitoja ja rakentavat uusia ihmissuhteita. Kysymys on siis inhimillisestä sijoituksesta, joka meidän yhteiskuntana kannattaa tehdä.

Islannin pääkaupungissa Reykjavikissä on onnistuttu ehkäisemään nuorten päihteidenkäyttöä ja pahoinvointia tehokkaasti. Ns. Islannin mallin ytimessä on nuorten hyvät harrastusmahdollisuudet. Palkattujen ohjaajien ansiosta sosiaaliset ongelmat ovat vähentyneet radikaalisti ja sivutuotteena Islanti on noussut monissa urheilulajeissa kokoaan suuremmaksi maaksi.

11. Aktiivimalli alas – työllisyys ylös

Työttömät eivät aktivoidu kepillä – sen aktiivimallin epäonnistuminen on osoittanut. Aktiivimalli on purettava ja sen sijaan on parannettava työttömien saamia palveluja, jotta ne aidosti auttaisivat työllistymään.

 

Työttömyys ei johdu työttömien ihmisten laiskuudesta tai työttömyysturvan korkeasta tasosta. Tämä selviää tutkimuksista. Työttömyys johtuu yleisimmin työpaikkojen puuttumisesta, työttömien terveysongelmista, vanhentuneesta osaamisesta ja jopa yksinäisyydestä enemmän kuin liian hyvästä työttömyysturvasta.

 

Aktiivimallin kaltaiset nöyryyttävät leikkurit ja pitkät karenssit eivät toimi ihmisten aktivoinnissa ja ne täytyy purkaa työttömyysturvasta. Sen sijaan tarvitaan työttömien ihmisten auttamista henkilökohtaisen palvelun avulla. Yksi tarvitsee koulutusta, toinen terveyspalveluita, kolmas ohjausta työnhakuun, neljäs ei ensivaiheessa välttämättä mitään. Työttömiä ei tule kohdella samanlaisten ihmisten massana, vaan jokaisen tilanne on omansa.

 

Kouluttautumisen on oltava mahdollista kaikissa työuran vaiheissa. Sosiaaliturva on uudistettava ja yksinkertaistettava Yleisturva-mallilla. Työttömien henkilökohtaiseen tarpeeseen perustuvia palveluita ja palkkatuen käyttöä on lisättävä, koska ne parantavat työllistymistä. Palveluihin ei pidä ohjata kiristämällä ja uhkailemalla, vaan yhteistyössä paras mahdollinen palvelu jokaiselle etsien.

12. Laadukas varhaiskasvatus

Jokaiselle lapselle on taattava oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Kysymys on lapsen oikeudesta oppia, luoda sosiaalisia suhteita ja olla saman arvoinen muiden lasten kanssa riippumatta vanhempien työttömyydestä tai elämäntilanteesta.

 

Päivähoito ei ole vain lasten säilömistä vanhempien työssä olon ajan. Nykyisin laadukas varhaiskasvatus on osa lasten oppipolkua ja sitä toteuttavat ammattitaitoiset koulutetut ihmiset. Varhaiskasvatus on nykytiedon valossa jopa tärkein osa koulutuspolkua ja varmistaa, että kaikilla lapsilla on kattava sanavarasto ja muut valmiudet peruskoulun alkaessa. Oppiminen tapahtuu varhaiskasvatuksessa leikin ja turvallisten aikuisten siivittämänä lasten lähtökohdsita, ei koulumuotoisesti.

 

Varhaiskasvatuksen laatua on nostettava varmistamalla ammattitaitoisen työvoiman saatavuus. Alan työntekijöitä on koulutettava riittävästi ja työehtojen houkuttelevuutta täytyy nostaa. Varhaiskasvatus on tuotettava pääosin kuten perusopetus, julkisesti ilman voiton tavoittelua. Yksityiset toimijat voivat täydentää tarjontaa, mutta tällöin valvonnan on oltava toimivaa.

13. Viisas maahanmuuttopolitiikka

Maahanmuuton on yleisesti oltava inhimillistä ja kestävää. Maahanmuutosta keskusteltaessa on aina eroteltava työperäinen, turvapaikkaperusteinen, rakkauden perässä tapahtuva sekä muista syistä tapahtuva maahanmuutto.

 

Työperäistä maahanmuuttoa Suomeen on jatkossakin säädeltävä sen mukaan, onko kyseisellä alalla tarvetta työntekijöille. Tätä saatavuusharkintaa on kuitenkin tehostettava niin, että päätöksen työperäisestä oleskeluluvasta saa parissa viikossa ja että arviot työvoiman tarpeesta ovat ajan tasalla. Myös jo saadun työluvan vaihtamista toiselle alalle on helpotettava.

 

Sotaa ja muuta hätää pakenevia ihmisiä on autettava. Ennen kaikkea auttamisen pitää tapahtua EU:n kautta niin, että kaikki Euroopan maat osallistuvat auttamiseen niin lähtömaissa kuin turvapaikkajärjestelmän kautta. Turvapaikanhakijoiden maasta toiseen siirtymisen sijaan kannatan ihmisten auttamista kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta, koska tällöin kaikille tulijoille on todettu turvapaikan tarve jo ennen Suomeen saapumista. Turvapaikanhakijoiden saamia päätöksiä on nopeutettava. Jokaiselle on taattava oikeusturva ja päätökset on toimeenpantava tehokkaasti.

 

Jo maahan saapuessaan jokaiselle maahanmuuttajalle on alettava kouluttaa suomen tai ruotsin kieltä sekä suomalaisen yhteiskunnan sääntöjä. Oleskeluluvan saamisen jälkeen kotoutumiskoulutuksen on jatkuttava niin kauan, että ihminen osaa kielen ja työllistyy. Koulutus voi olla myös ammatillista koulutusta tai yleissivistävää koulutusta. Lasten lisäksi myös aikuiset, erityisesti perheiden naiset on koulutettava. Turvapaikan tai tilapäisen oleskeluluvan hakijoille on annettava rajattu oikeus työskennellä jo ennen hakemuksen käsittelyä, jotta vältytään harmaan talouden lisääntymiseltä ja ihmisille saadaan tekemistä alusta lähtien.

14. Yhteistyöllä enemmän irti matkailusta

Matkailu on maailman ja Suomen nopeimmin kasvavia toimialoja. Keski-Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan upea luonto, omaleimainen kulttuuri ja rakennetut ympäristöt antavat loistavan alustan matkailun kehittämiselle. Kehittämistä ei kannata tehdä erillään vaan yhdessä alueella, jossa matkailijatkin liikkuvat maakunta- ja kuntarajoista välittämättä.

 

Merenkurkun maailmanperintöalue on uniikki luontokohde, jota on kehitettävä matkailukohteena niin, että alueen herkkä luonto ja kulttuuri säilyvät. Pohjanmaalta puuttuu oma kansallispuisto – sellainen sopisi esimerkiksi Laihin ja Kurikan alueella sijaitsevalle Levanevalle, joka yhdistää Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan.

 

Matkailuyrittäjiä on tuettava tarjoamalla entistä enemmän mahdollisuuksia yhteismarkkinointiin sekä keskitettyihin varaus- ja myyntikanaviin. Tärkeintä on, että yhteistyötä lisätään ja turistien kasvavaan kysyntään pystytään vastaamaan joustavasti.

15. Kulttuuri kuuluu kaikille

Kulttuuri lisää ihmisten hyvinvointia merkittävästi, mutta on tärkeää myös itsessään. Jokaisella on oltava mahdollisuus harrastaa kulttuuria lähtökohdistaan riippumatta.

 

Julkiset kulttuurilaitokset ovat suomalaisen kulttuurin selkäranka. Teatterit, museot, kansalaisopistot ja orkesterit tuottavat valtavan määrän iloa ja hyvinvointia miljoonille suomalaisille. Laitosten lisäksi on entistä voimakkaammin mahdollistettava matalan kynnyksen kaupunkikulttuurin ja ihmisten omatoimisuuden lisääntymistä mm. antamalla julkisia tiloja ihmisten käyttöön ja tukemalla toimintaa avustuksilla.

 

Kulttuurin ei saa olla sidottu seiniin, vaan sen on näyttävä myös ihmisten arjessa. Teatterit, orkesterit ja museot voivat jalkautua keskuspaikkakunnilta ympäröiviin kuntiin näytöksineen ja näyttelyineen mm. koululaisten, vanhusten ja sairaiden iloksi. Ylen tuottamat kulttuuriohjelmat tuovat monipuolisuutta kaupalliseen mediaan ja esimerkiksi voimakkaasti keskittyvään musiikkimarkkinaan verrattuna.

16. Sotesta selvää

Sote-uudistuksessa on palattava potilaisiin. Tärkeintä on nopeuttaa hoitoon pääsyä, hallinnolliset rakenteet ovat toissijaisia. Sosiaali- ja terveyspalvelut on tuotettava julkisesti – peruspalvelut eivät sovi voitontavoitteluun.

 

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta on yritetty hallintoa muuttamalla ja useiden hallituskausien ajan. Varsinaisessa tavoitteessa, eli terveyserojen kaventamisessa ja hoitoon pääsyn parantamisessa ei ole kuitenkaan edistytty ja tavoitteet ovat jääneet vuorotellen kuntauudistuksen, maakuntauudistuksen ja valinnanvapauden jalkoihin.

 

Tulevalla hallituskaudella on keskityttävä sote-uudistuksen nimenkin mukaisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamiseen. Ei siis hallinnon uudistamiseen tai markkinoiden avaamiseen. Suomen alueet ovat erilaisia, joten on luontevaa myöskin sallia erilaiset ratkaisut palveluiden järjesteämisessä eri alueilla.

 

Tärkeintä on lisätä henkilökuntaa perusterveydenhoidossa, jotta jonot saadaan purettua. Terveyskeskuksiin on päästävä kiireettömästi lääkärin vastaanotolle viikossa. Haja-asutusalueilla on lisättävä liikkuvia terveyspalveluita, joista osa tuodaan kotiin asti.

 

Vaasan, Kokkolan ja Seinäjoen keskussairaaloissa on oltava niin laaja päivystys, kuin alueilla on voimavaroja ja tahtoa ylläpitää. Keskittämisasetus, joka laittaa sairaalat kilpailemaan tiettyjen operaatioiden määristä ja potilaista, on muutettava niin, että se mittaa paremmin potilasturvallisuutta ja hoidon laatua. Jos hoito pystytään takaamaan turvallisesti ja laadukkaasti, ei valtion tule kieltää hoidon järjestämistä.