Julkaistu 22.8.2017 Pohjalaisessa.
Viime kuukaudet Pohjalaisen palstoilla ja Vaasan hallintotalolla on pohdittu, miten kaupungin vetovoimaa voitaisiin lisätä, jotta kaupungin asukasmäärä saataisiin takaisin nousuun. Suurimmiksi syiksi on löydetty heikentynyt työllisyys sekä vaasalaisten poikkeuksellisen voimakas muuttoliike Helsinkiin. Yksinkertaisempia vastauksia etsineet ovat syyttäneet Vaasan vetovoiman heikkoudesta yhtä kolmasosaa kaupungin asukkaista, joilla on ”väärä” äidinkieli, mutta tämä keskustelu ei johda juuri mihinkään.
Paikalliset pitävät Vaasaa laadukkaana kulttuuri- ja opiskelijakaupunkina. Laitammehan väestöön suhteutettuna enemmän rahaa kulttuuriin kuin yksikään kunta Suomessa ja opiskelijoiden osuus asukkaista on yksi maan suurimmista. Kuitenkaan Vaasaa ei tunneta opiskelija- tai kulttuurikaupunkina muualla Suomessa.
Vaasaan juurruttamiseksi ja toisaalta uusien asukkaiden houkuttelemiseksi kaupungilla on oltava selkeä maine. Se ei voi perustua siihen, minkä kielinen kaupunki on tai ei ole. Vaasan on profiloiduttava voimakkaammin nuorekkaaksi ja kansainväliseksi, elävän kaupunkikulttuurin kaupungiksi, jossa ihmiset voivat hyvin ja laadukkaat palvelut löytyvät läheltä. Tämä ei tarkoita iäkkäämpien laiminlyöntiä, vaan päinvastoin monipuolisempaa ja mukavampaa kaupunkia kaikille.
Opiskelijoiden suuresta määrästä huolimatta nuoremman polven uusvaasalaisten tarpeet eivät näy kaupungin päätöksenteossa riittävästi. Vuosikaudet opiskelijat ovat toivoneet parempia liikuntamahdollisuuksia ja bussilinjoja, mutta kampuslinjasta huolimatta kehitys on ollut hidasta.
Opiskelija eivät ole näkyneet kaupungin strategiassa tai politiikassa, vaan heidät on tietoisesti jätetty sivuun. Viime valtuustokaudella sain yhtenä vuonna strategiaan kirjatuksi lauseen, jonka mukaan kaupunki tukee opiskelijoiden start up -järjestötoimintaa. Vuodessa asialle ei saatu tehtyä mitään ja seuraavana vuonna lause hävisi taas strategiasta. Opiskelijoiden erilaisten järjestöjen tukeminen olisi myös yksi keino monipuolistaa vaasalaista kulttuuria.
Yksi opiskelijakaupungin vetovoimaongelma on myös Vaasan yliopiston opintotarjonnan yksipuolistuminen. Insinöörit ja kauppatieteilijät ovat tärkeitä energiakeskittymälle, mutta humanististen ja kulttuurialan opiskelijoiden puute syö lyhyellä aikavälillä opiskelijakulttuurin ja pitkällä kaupungin osaamispohjan monipuolisuutta.
Vaasan kulttuuritoimijat tekevät hyvää työtä. Teatterit, museot, orkesteri ja kulttuurikeskuksen järjestämät tapahtumat Taiteiden yöstä lähtien ovat upea yhdistelmä, joka on vaasalaisille rakas. Ongelma on, että kaupungin kulttuuritarjonta on voimakkaan laitostunutta eikä matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuksia ole riittävästi.
Tarvitsemme enemmän epäkaupallista ja omaleimaista kulttuuria. Tapahtumia ja tempauksia, joihin osallistumiseen on matala kynnys ja jotka luovat kaupungille omaa henkeään. Myös kaupungin yöelämässä voisi nähdä rohkeampia kokeiluja.
Kaupungissa on useita toimivia kulttuurijärjestöjä, jotka tekevät pienellä porukalla vahvaa työtä. Yksi järjestökentän ongelma on kuitenkin hajanaisuus, kun samalla alalla on useita järjestöjä, jotka puuhaavat samojen asioiden ympärillä sen sijaan, että yhdistäisivät voimansa suuremmaksi yhteiseksi hyväksi. Ehkä kaupunkiin tarvittaisiin sosiaalialan järjestöjen tapaan yhteinen kattojärjestö, joka kokoaisi eri alojen kulttuuritoimijat edistämään matalan kynnyksen kulttuuria kaupungin kaduilla ja julkisissa tiloissa?
