Asunnottomuus ja häädöt ovat nousussa. Aiemmin Suomi on saanut kansainvälistäkin huomiota pitkään jatkuneesta asunnottomuuden vähenemisestä.
Viime vuosien kustannusten kasvu ja rakentamisalan kriisi yhdistettynä nyt tehtävään politiikkaan ovat kääntäneet hyvän kehityksen ja johtavat isoihin ongelmiin.
Lokakuun puolivälin Asunnottomien yössä nousi tänä vuonna poikkeuksellisen vahvasti esiin asunnottomuuden nopeasti heikentynyt tilanne. 11 eri kaupungin asumisneuvojille tekemäni kyselyn perusteella yhteydenotot heihin ovat lisääntyneet kuluneen vuoden aikana voimakkaasti, tilanne asuntomarkkinoilla on pahasti kriisiytymässä ja uusina ryhminä häätöjen kohteena ovat pienituloiset työssäkäyvät sekä lapsiperheet.
Alueemme heikkous on, että meillä ei ole hätämajoitusmahdollisuutta asunnottomille, asunnottomuuden ratkaisemisen ensimmäistä pysäkkiä.
Olisi hienoa, jos hyvinvointialueet yhdessä kuntien ja seurakuntien kanssa satsaisivat osaltaan asunnottomuuden ratkaisemiseen hätämajoituksilla. Yhdessä tilan vuokraamalla voitaisiin vastata tähän puutteeseen Vaasassa ja Seinäjoella samalla, kun pysyvämmän asunnon etsiminen aloitetaan.
Asuntokriisissä on kyse laajasta vyyhdistä, jota hallitus aktiivisesti pahentaa päätöksillään sosiaaliturvan ja kohtuuhintaisen asumisen leikkauksillaan.
Myös asumisneuvonnan ja järjestöjen rahoituksen vähentäminen heikentää apua tarvitsevien tilannetta.
Sosiaaliturvaleikkausten vaikutukset näkyvät kaikkialla maassa myös yhteydessä asuntokriisiin. Suurimmat leikkaukset tulivat voimaan huhtikuussa, kun työttömyysturvan ja asumistuen lapsikorotukset ja suojaosat poistettiin. Uusia leikkauksia tehdään jatkuvasti.
Leikkaukset aiheuttavat suuria ongelmia eri ihmisryhmille, myös työssäkäyville ja eläkeläisille. Ehkä voimakkaimmin hallituksen politiikka vaikuttaa opiskelijoiden asumiseen, joiden pienet tulot kutistuvat kolmanneksella.
Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama epävarmuus, inflaatio ja korkojen nousu ovat ajaneet rakentamisen Suomessa 2000-luvun pahimpaan kriisiin. Hallitus ei ole pystynyt reagoimaan tähän riittävällä nopeudella saatika volyymilla.
Rakentamisen elvyttämisen sijaan hallitus toteuttaa historiallisen kohtuuhintaisen asuntotuotannon alasajon.
Suomessa on arvioitu tarvittavan jopa 600 000 uutta asuntoa vuoteen 2040 mennessä, 30 000–35 000 uutta asuntoa vuodessa. Nyt pysähtynyt asuntotuotanto tarkoittaa, että kasvun ja työllisyyden parantuessa tulevina vuosina asuntoja ei ole. Tämä kiihdyttää hintojen ja vuokrien nousua, vaikeuttaa työn perässä muuttamista ja heikentää työllisyyttä.
Asuntopulasta on siis vaarassa tulla lähivuosina vaikea pullonkaula Suomen talouskasvulle. Vaasassa tämä näkyy jo.
Hallituksen olisi syytä kääntää linjaansa ja vahvistaa asuntotuotantoa niin julkisella kohtuuhintaisella asuntotuotannolla kuin sosiaaliturvaleikkauksia kohtuullistamalla.
Myös kuntien on tärkeää huolehtia riittävästä asuntotuotannosta kaavoittamalla riittävästi valmiiksi asuntotontteja, mutta myös lisäämällä omien asuntoyhtiöidensä tuotantoa. Muutoin edessä on sakkaavan talouskasvun lisäksi entisestään kiihtyvä häätöjen, asunnottomuuden ja kasaantuvien sosiaalisten ongelmien kierre, joka koituu kalliiksi inhimillisesti, mutta myös valtiolle.
Matias Mäkynen
SDP:n kansanedustaja Vaasasta
Julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 9.11.2024
