Kuluneella viikolla eduskunta aloitti Orpon hallituksen ensimmäisen budjetin käsittelyn.
Orpon ja Purran ensimmäisen budjetin voi tiivistää muutamaan lauseeseen. Leikkauksia tehdään ennen kaikkea pienituloisille ja suurimman hyödyn budjetista saavat kaikista suurituloisimmat. Velkaantuminen lisääntyy suhteessa aiempiin vuosiin. Työntekijöiden oikeuksia heikennetään ilman neuvottelua ja ilman positiivisia vaikutuksia valtiontalouteen.
Maanantaina valtiovarainministeriön julkistaessa hallituksen budjettiesityksen viranhaltijan kommentti oli paljon puhuva. ”Käytännössä tulopuolen heikkeneminen syö säästöjen vaikutuksen.” Valtion velkaantuminen kasvaa kuluvasta vuodesta 11,5 miljardiin euroon. Veroaste laskee tulevina vuosina alimmalle tasolle sitten 1990-luvun. Jos veroaste pidettäisiin vuoden 2022 tasolla hallituskauden lopussa, talous olisi tasapainossa yli 10 miljardin vuosittaisen alijäämän sijaan.
Suurimman veronalennuksen niin suhteellisesti kuin euromääräisesti saavat yli 14 000 euroa kuukaudessa ansaitsevat. Heille lisätuloa kertyy pitkästi yli 2 000 euroa vuodessa.
Suurimmat häviäjät ovat hallituksen omienkin selvitysten mukaan pienituloiset yksinhuoltajat, opiskelijat ja työttömät. Kahden lapsen työssäkäyvä yksinhuoltaja menettää jopa 400–500 euroa kuukaudessa, kun työttömyysturvaa ja asumistukea leikataan, etuuksien inflaatiokorotukset jätetään tekemättä ja kaikkien etuuksien lapsikorotukset poistetaan. Opiskelijoilla, joista jo kolmannes on pienituloisia, etuuksia heikennetään 150 eurolla kuukaudessa.
Samalla, kun hallituspuolueissa hehkutetaan keskituloisen saamaa 300 euron veronalennusta vuositasolla, vähättelevät he saman suuruista leikkausta pienituloisille kuukausitasolla. Suuret heikennykset myös ajoittuvat mahdollisimman huonosti keskellä rakennusalan ja teollisuuden kriisiä.
Kaikki tämä herättää kysymyksen, onko ministereiltä kohtuullista ottaa omalle tuloluokalleen suurin veroale ja maksattaa se pienituloisilla.
Vastausta emme tällä viikolla eduskunnassa saaneet. Se olisi oleellinen, koska pääministeri Petteri Orpo on todennut, että keneltäkään ei vaadita kohtuuttomia ja että kohtuuttomien tilanteiden ilmetessä hallitus tekee korjauksia esityksiinsä.
Toinen kohtuuton tilanne koskee työmarkkinoita. Hallitus on ottanut ohjelmaansa työnantajalle mieluisat työehtojen ja työntekijöiden aseman heikennykset ilman, että missään työntekijän asema vahvistuu. Sairaussakon, irtisanomisen helpottamisen, perusteettomien määräaikaisuuksien laillistamisen ja työttömyysturvan heikennyksissä viitataan muihin pohjoismaihin.
Hallitukselta on kuitenkin jäänyt ymmärtämättä Pohjoismaisen työmarkkinamallin ydin. Se on luottamus ja neuvottelu. Kun jonkun tahon asemaa yhdessä kohdassa heikennetään, vahvistetaan sitä samalla toisaalla.
Ruotsista, Tanskasta ja Norjasta löytyy useita säännöksiä, joilla työntekijää suojataan Suomea vahvemmin, mutta nämä eivät ole hallituksen ohjelmaan mahtuneet.
Julkisen talouden tasapainottaminen on tärkeää ja mahdollista.
Hallituksen budjetti ei pienennä alijäämiä eikä vähennä velkaantumista suurista puheista huolimatta.
Nyt kun olemme saaneet hallituksen esityksen, pystymme esittämään oman vaihtoehtomme. Siinä taloutta sopeutetaan, mutta oikeudenmukaisesti, ei vain heikommassa asemassa olevia alaspäin työntäen.
Matias Mäkynen
SDP:n kansanedustaja Vaasasta
Julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa lokakuussa 2023
