Kriisien jälkeen Suomi nousee osaamiseen ja hyvinvointiin panostamalla. Julkinen talous vahvistuu ennen kaikkea kasvun ja työllisyyden avulla. Kansainvälinen ja avoin Suomi on kokoaan suurempi ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa erinomaisten yritystemme ansiosta.
Näiden asioiden puolesta olen toiminut kansanedustajana ja kaikissa luottamustehtävissäni tähän mennessä. Äänelläsi eduskuntavaaleissa varmistat, että työ näiden asioiden puolesta jatkuu.
Mielenterveyskriisi on Suomen suurin terveyskriisi ja maksaa jo 11 miljardia euroa vuodessa OECD:n mukaan. Kyseessä on suurin työkyvyttömyyseläkkeiden ja sairauspoissaolojen syy.
Mielenterveysstrategia, jota rahoitettiin kymmenillä miljoonilla. Sote-uudistuksessa mielenterveyspalvelut tuodaan etulinjaan osaksi peruspalveluita. 7 päivän hoitotakuussa mielenterveyspalvelut ovat mukana. Koulupsykologeille ja -kuraattoreille säädettiin mitoitus, joka määrittää maksimioppilasmäärän per työntekijä. On otettu käyttöön harrastamisen Suomen malli.
Koulujen arkeen on tuotava lisää aikuisia: erityisopettajia, psykiatrisia sairaanhoitajia, nuorisotyöntekijöitä, psykologeja, kuraattoreita. Jokaisen nuoren oikeutta harrastaa on vahvistettava. Hoitoon pääsyä on edelleen helpotettava ja lyhytterapiat tuotava kaikkialla Suomessa peruspalveluksi. Lastensuojelun, perhepalveluiden, päihdepalveluiden ja mielenterveystyön yhteistyötä on lisättävä. Ikäihmisten mielenterveyspalveluita on vahvistettava, jotta toimintakyky säilyy. Psykoterapiakoulutuksesta on tehtävä maksuton osa julkista koulutusjärjestelmää ja alan ammattilaisten koulutusta on lisättävä.
Sipilän hallituksen tekemän kiky-maksujen siirron myötä työntekijät maksavat edelleen 2 miljardia euroa korkeampia maksuja palkastaan. Venäjän hyökkäyssodasta ja pandemiasta johtuva hintojen nousu on syönyt ihmisten ostovoimaa erityisesti energiahintojen nousun takia.
Olemme keventäneet tuloverotusta ja korottaneet eläkkeitä heti hallituskauden alussa. Kaikki eläkkeiden ja muiden etuuksien indeksitarkistukset on tehty joka vuosi säännönmukaisesti. Pandemiassa pidimme yritykset ja kotitalouden pystyssä suurilla valtion tukiohjelmilla ja työttömyysturvan laajennuksilla. Energiakriisin myötä olemme lisänneet kotimaista energiantuotantoa ja uuden teknologian käyttöönottoa. Olemme ottaneet käyttöön uusia tukimuotoja niin verottajan, Kelan kuin sähköyhtiöiden kautta maksettavaksi sekä alentaneet sähkön arvonlisäveroa. Uusin tuki tulee ihmisten sähkölaskuille automaattisesti huhtikuussa.
Sähkön hintakaton valmistelua on jatkettava, jotta se saadaan tarvittaessa käyttöön ensi talvena. Eläkkeiden ja muiden etuuksien indeksikorotukset on tehtävä normaalisti ja verotus oltava sama, kuin palkassa vero ja vakuutusmaksut huomioiden. Pienimpien eläkkeiden ja etuuksien tasokorotuksia on jatkettava. Opintorahaa on korotettava ja lainapainotteisuutta opintotuessa vähennettävä. On otettava käyttöön myös alueellisesti ja tulojen mukaan kohdentuva tukimuoto, jolla voidaan tukea esimerkiksi korkeista polttoaineiden hinnoista kärsiviä kotitalouksia. Kiky-maksut on siirrettävä takaisin työnantajille ja näin parannettava palkansaajien ostovoimaa.
Suomen sosiaaliturva on monimutkainen, byrokraattinen ja vaikeasti ennustettava. Tästä syystä ihminen ei aina voi olla varma, onko työn vastaanottaminen taloudellisesti kannattavaa tai mihin etuuksiin hän on oikeutettu.
Kaikkien puolueiden yhteinen parlamentaarinen komitea, jossa olin varajäsenenä, on työskennellyt neljä vuotta ja saanut aikaan välimietinnön, jonka mukaan vähimmäisetuudet (kuntoutusraha, vanhempainpäiväraha, sairauspäiväraha, työmarkkinatuki, työttömän peruspäiväraha) yhdistetään yhdeksi etuudeksi, kuten laatimassani SDP:n Yleisturva-mallissa on esitetty jo 2015. Pandemian aikaan työmarkkinatuki ulotettiin yksinyrittäjille ja freelancereille ja työttömyysturvan saantia helpotettiin.
Sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen toimeenpano on aloitettava samalla, kun komiteatyötä jatketaan. Eri etuuksien ehtoja ja maksukäytäntöjä on yhdenmukaistettava ja tuotava ne yhteen niin, että ihminen jatkossa tietää aina, mihin etuuksiin on oikeutettu ja että päällekäisyydet järjestelmässä vähenevät. Opiskelijat ja nuoret on otettava kokonaisuudistukseen mukaan. Vähimmäisetuuksia on korotettava niin, että harvempien on turvauduttava toimeentulotukeen. Kelan ja hyvinvointialueiden on otettava käyttöön etuusehdotus, mikä tarkoittaa, että ne verottajan tavoin tekevät käytössään olevin tiedoin ihmiselle esitäytetyn ehdotuksen hakemuksesta, kun ihminen on oikeutettu etuuteen.
Oppimistulokset ovat kääntyneet 2000-luvun alun jälkeen laskuun Suomessa. Peruskouluissa oppilaiden väliset erot ovat kasvaneet. Nuortemme koulutustaso ei myöskään ole noussut ja olemme pudonneet maailman huipulta koulutetuimmasta maasta alempaan keskikastiin OECD-maiden joukossa. Ammatillisen koulutuksen laatu ei täytä työpaikkojen toiveita. Osaavasta työvoimasta on pulaa.
Aloitimme pitkään jatkuneiden koulutusleikkausten jälkeen koulutuksen kunnianpalautuksen ja lisäsimme koulutuksen rahoitusta kaikilla koulutusasteilla yhteensä yli miljardilla eurolla. Oppivelvollisuus pidennettiin 18-vuoteen ja toisen asteen koulutuksesta tehtiin maksutonta. Korkeakoulujen aloituspaikkoja lisättiin. Kaikki eduskuntapuolueet sitoutuivat tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksen (T&K) nostamiseen johtamassani työryhmässä ja rahoitusta alettiin nostaa kohti 4% bruttokansantuotteesta.
Peruskoulun vahvistaminen on tulevan kauden tärkein asia. Tulevalla hallituskaudella on lisättävä opetuksen määrää peruskoulussa ja tehtävä parlamentaarinen peruskoululainsäädännön uudistus, jolla vahvistetaan koulujen mahdollisuutta keskittyä perustaitojen antamiseen lapsille muuttavassa yhteiskunnassa. Uudistus on tehtävä kaikkien puolueiden yhteistyönä ja niin, että siinä kuullaan alan ammattilaisia ja tutkijoita erittäin tarkkaan. Näin voidaan tehdä pitkäjänteinen uudistus, joka ei vaaleista toiseen mene uusiksi. Lukion ja ammatillisen koulutuksen laatua on vahvistettava. Toisen asteen päättämisen ja korkeakouluun siirtymisen nivelvaihetta on helpotettava niin, että nuorille ei kerry aiheetonta kuormitusta. Korkeakoulujen aloituspaikkoja on lisättävä ja ensikertalaiskiintiötä kasvatettava niin, että jokainen korkeakouluun pyrkivä nuori pääsee opiskelemaan. 2030-luvulla korkeakoulutettujen nuorten määrä on noustava 60 prosenttiin nykyisestä 40 prosentista, jos haluamme saavuttaa maailman huippua ja pysyä kehityksen perässä.
Suomen kansansairaudet aiheuttavat inhimillistä kärsimystä, kalliita hoitokustannuksia, menetettyjä työpäiviä ja ennenaikaisesta eläköitymisiä, jotka tulevat kalliiksi yhteiskunnalle.
Sote-uudistus mahdollistaa vihdoin peruspalveluiden vahvistamisen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyön tiivistämisen. Ihmisen pompottelu luukulta toiselle on lopetettava ja otettava käyttöön omalääkäri- ja omahoitaja-malli, joka turvaa hoidon ja tuen jatkuvuuden. Säädimme 7 päivän hoitotakuun, joka takaa kiireettömän hoidon viikossa lähivuosina. Pandemian aikana ja sen jälkeen olemme rahoittaneet valtavasti ihmisten hoitoa ja jonojen purkua, viimeksi 500 miljoonalla eurolla alkuvuodesta 2023. Vanhustenhoidossa tehtiin kaksi isoa lainsäädäntöuudistusta tehostettuun palveluasumiseen ja kotihoitoon henkilöstön lisäämiseksi ja ihmisten oikeuksien parantamiseksi.
Tulevalla hallituskaudella on käynnistettävä kansallinen hyvinvointiohjelma, jolla vahvistetaan kansansairauksien ennaltaehkäisyä. Esimerkiksi diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien, mielenterveysongelmien, tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja muiden tarttumattomien tautien ennaltaehkäisyllä voidaan säästää valtavasti yhteiskunnan varoja ja helpottaa sosiaali- ja terveyspalveluiden kuormitusta. Jos alin tuloviidennes saadaan nostettua toiseksi alimman tuloviidenneksen tasolle terveydessä, voimme säästää jopa 2 miljardia euroa julkisessa taloudessa. Siksi on uskallettava satsata ennaltaehkäisyyn. Hyvinvointiohjelma on valmisteltava yhdessä tutkijoiden, potilasjärjestöjen ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Vanhustenhoidossa on uudistettava seuraavaksi omaishoitajia koskeva lainsäädäntö ja lisättävä heidän tukeaan. Lääkekorvausten-, matkakorvausten- ja palvelumaksujen terveydenhuollon maksukatot on yhdistettävä, katto on asetettava takuueläkkeen tasolle ja muutettava järjestelmä ympäri vuoden rullaavaksi, jotta suurin maksutaakka ei keskity alkuvuoteen.
