Puhe Vaasan yliopiston lukukauden avajaisissa 1.9.2025
Kansainvälisesti korkealaatuinen osaaminen – Suomen tärkein vientituote
Arvoisa rehtori, henkilökunta, opiskelijat
Tervetuloa Vaasaan! Olette tulleet oikeaan paikkaan ja olemme iloisia, että olette löytäneet tienne tänne. Vaasa näyttää tänään parasta puoltaan. Auringonpaisteessa merenrannassa kävely ja pyöräily on hienoin tapa liikkua täällä.
I want also welcome international students and researchers to Vaasa. In Vaasa we believe that the future of Finnish higher education cannot be built in isolation. International students and researchers are an essential part of our community and future. Your perspectives, skills, and experiences enrich our community and our society, and help us connect to the world.
Otsikkoni tänään on kansainvälisesti korkealaatuinen osaaminen – Suomen tärkein vientituote, mutta ennen kuin menen varsinaiseen aiheeseen, haluan muistuttaa, miksi tästä otsikosta ylipäätään on puhuttava.
Sillä Suomi ei ole vientiä varten, suomalaiset eivät ole taloutta varten. Vienti, talous, kilpailukyky ja politiikan muut suosikkikäsitteet ovat välineitä ihmisten hyvinvoinnin parantamiseksi. Näin ollen myös yliopiston, tieteen ja korkeakoulutuksenkin tavoite on ihmisten, erityisesti omien opiskelijoidensa ja henkilökuntansa, mutta myös laajemmin yhteiskunnan hyvinvoinnin parantaminen joka päivä. Suomen suurin innovaatio on ollut vahva yhteiskunnan sisäinen luottamus ja yhteinen pyrkimys parempaan hyvinvointiin. Seå on palautettava takaisin vahvuudeksemme. Yliopistoilla on tässä keskeinen merkitys.
Tästä on syytä muistuttaa ensinnäkin siksi, että ilman hyvinvoivia ihmisiä ei ole myöskään toimivaa yliopistoa tai taloutta. Huolehtikaa siis lukuvuoden aikana itsestänne, opiskelu- ja työtovereistanne ja muista lähimmistä ja tehkää töitä yhdessä sellaisen yliopistoyhteisön eteen, jossa kaikki kokevat olevansa arvokkaita jäseniä.
Toisaalta hyvinvointi on taloutta ja vientiä tärkeämpi tavoite myös siksi, että yliopisto on yhteisönä hyvin etuoikeutettu. Varsinkin inhimillinen, mutta myös kulttuurinen, sosiaalinen ja taloudellinen pääoma ovat yliopistoyhteisössä ja sen jäsenissä lähtökohtaisesti korkeita, joten meillä yliopistoyhteisön jäsenillä on vastuu myös laajemmasta yhteiskunnallisen hyvinvoinnin parantamisesta. Se voi tapahtua monin tavoin tieteentekijänä, humanistina tai vientiteollisuuden myyntitykkinä, mutta on etuoikeus saada toimia asemassa, jossa voimme kantaa vastuuta myös laajemmin yhteiskunnasta.
Hyvät kuulijat,
Kansainvälisesti korkealaatuinen osaaminen on ollut Suomen tärkein vientituote ja sen on oltava sitä taas tulevaisuudessa. Me suomalaiset edelleen ajattelemme, että olemme maailman koulutetuin kansa, jonka kilpailukyky pohjautuu korkean jalostusarvon vientiin ja vahvaan tuottavuuskehitykseen. Rumasti sanottuna näin ei ole ollut 2000-luvun alun tai ainakaan vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen.
Olette varmasti kuulleet, kuinka Suomen talous ei ole kasvanut pian 20 vuoteen. Ongelma on aito, Suomen asukasta kohden laskettu tuotanto ei ole kasvanut, tuottavuus on kasvanut heikosti ja monella mittarilla Suomen talous on jäänyt jälkeen. Selitykseksi eivät enää käy Nokian ja metsäteollisuuden romahdus yli 10 vuotta sitten. Itse uskon, että enemmän tekemistä on sillä, että tutkintokohtainen rahoitus yliopistoissa on pienentynyt kolmanneksella ja ammattikorkeakouluissa puolella viimeisen 10 vuoden aikana. Tuottavuus on saattanut parantua, mutta tuloksena Suomi on pudonnut huipulta alle OECD-maiden keskiarvon korkeakoulutettujen osuudessa väestöstä.
Myöskään tutkimukseen ja tuotekehityksen investoinneissa emme ole enää huippua. 2010-luvulla Suomi heikensi oma-aloitteisesti vahvuuksiaan korkeakoulutusta ja tiedettä. Itse pidän tätä suurimpana yksittäisenä, vaikkei suinkaan ainoana syynä pitkään jatkuneelle heikolle kasvulle, joka on myös suurin tekijä valtion talouden ongelmille. Kehityksen kääntämiseksi tehtiin parlamentaarinen sitoumus T&K-rahoituksen nostamisesta 4 % bruttokansantuotteesta ja tästä on tärkeää pitää kiinni. Vastaava sitoumus tarvittaisiin korkeakoulutettujen määrän lisäämisestä, koulutuksen laadusta kiinni pitäen ja sitä systemaattisesti parantaen. Vain niin voimme varmistaa myös vientiteollisuutemme pitkän aikavälin kilpailukyvyn.
The most important public investments we can make are in research, in science, and in people. This means ensuring that the number and quality of graduates continues to rise – and that every student, wherever they come from, has the opportunity to thrive and to contribute.
— — —
Vaasan yliopistolla ja Vaasan seudun yrityksissä näitä Suomea ja maailmaa vaivaavia ongelmia ratkotaan joka päivä. Täällä toimii poikkeuksellisen vahva ja käytännönläheinen yhteistyö, johon pohjautuen yritykset investoivat ja työllistävät. Vaasan yliopisto on vahvistanut viime vuosina asemaansa niin ulkoisten laatuarviointien kuin tutkintomäärien perusteella. Hyvä työ tuottaa tulosta, mutta kehitystä on jatkettava, koska tavoitteemme on olla ja pysyä maailman huipulla.
Yliopistot luovat hyvinvointia Suomeen kaikkien kolmen yliopistolain niille asettaman tehtävän kautta. Näitä asioita tulisi ehkä pitää itsestäänselvyyksinä, mutta julkisen ja eduskunnan yliopistoja koskevan keskustelun ja päätöksenteon perusteella näin ei todellakaan ole. On siis syytä puhua perusasioista.
Vahvan yhteiskunnan, mutta myös viennin kilpailukyvyn pohjalla on korkealaatuinen tiede, tutkimus ja sivistys. Vahva, kansainvälisesti laadukas perustutkimus on myös pienelle maalle tärkeä asia. Viedessään tiedettä eteenpäin se vie myös yliopistoyhteisöä eteenpäin ja nostaa tutkijakoulutuksen tasoa. Se luo pohjan myös soveltavalle ja uusia teknologioita kehittävälle tutkimukselle.
Yliopistolla opetus perustuu tieteeseen. Korkealaatuinen tiede on myös pohja korkealaatuiselle koulutukselle ja osaamiselle. Siksi on tärkeää, että Vaasan yliopistolla tehty tiede on kansainvälisesti korkeatasoista ja että tutkijat jakavat osaamistaan opiskelijoille, joista osa kasvaa tuleviksi tutkijasukupolviksi ja osa muihin tärkeisiin rooleihin yhteiskunnan eri sektoreille, ei vähiten Vaasan seudun vientiteollisuuteen.
Tutkimuksen ja koulutuksen lisäksi yliopistolaki asettaa yliopistoille tehtäväksi tarjota mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Vaasan yliopistolla tämän niin sanotun kolmannen tehtävän merkitys on ymmärretty monia muita paremmin. Yliopistoyhteisö ei ole suljettu ja sisäänpäinkääntynyt, vaan sen vastuu on olla ulospäinsuuntautunut ja yhteiskuntaan vaikuttava. Täällä se tapahtuu jatkuvasti kehittyvässä ja käytännönläheisessä yhteistyössä vientiyritysten kanssa. Myös vuorovaikutus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus perustuvat korkeatasoiselle tieteelle ja tukevat yritysten kotimaisen jalostusarvon nostamista ja viennin vahvistumista. Vaasan yliopiston vuorovaikutuksesta ja vaikuttavuudesta sopisi monen yliopiston ottaa mallia.
Osaaminen ja laadukas perustutkimus ovat tärkeä kumppani ja tukijalka korkean jalostusarvon vientiteollisuudelle. Teollisuus tarvitsee jatkuvasti uusia osaajia ja teknologioita, jotka synnyttävät viennin ja rahoittavat hyvinvoinnin. Korkealaatuisesta tieteestä, osaamisesta ja vientiteollisuudesta syntyvä ekosysteemi on myös houkutteleva kansainvälisille opiskelijoille ja huippuosaajille. On myös tärkeää huolehtia tutkijanurien houkuttelevuudesta. Meidän päättäjien tehtävä on parantaa yliopistojen toimintaympäristön ennakoitavuutta ja yliopiston tehtävä on parantaa oman henkilöstönsä työn ennakoitavuutta.
Vaasassa olemme ottaneet tänä vuonna tärkeitä askelia vuorovaikutuksen lisäämiseksi, kun Vaasan yliopisto ja Vaasan ammattikorkeakoulu muodostivat uuden yhteisen konsernin. Konsernin myötä Vaasan kaupungilla ja yliopistolla on ensimmäistä kertaa virallinen hallinnollinen yhteys. Viime viikolla nimetty neuvottelukunta toivottavasti onnistuu omalta osaltaan tukemaan yliopiston kehitystä ja vuorovaikutuksen vahvistumista entisestään. Kiitän yliopiston hallitusta luottamuksesta johtaa neuvottelukuntaa sen ensimmäisellä kaudella.
— — —
Suomessa laaditaan parhaillaan opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla uutta korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiota vuodelle 2040. Itse toivon, että visiosta tulee myönteinen, korkeakoulujen perustaa ja toiminnan ennakoitavuutta vahvistava ja yliopistoyhteisöä innostava. Tavoitteena on oltava maailman huippuluokan tiede ja tutkimus, joiden pohjalle järjestetään koulutus selvästi yli puolelle nuorista ikäluokistamme ja luodaan uusia teknologisia innovaatioita, jotka tukevat Suomen menestystä. Tutkimustoiminnan sekä korkeakoulutettujen määrän ja laadun nostaminen ovat tärkeimmät julkiset investoinnit, jotka voimme tehdä Suomen kilpailukyvyn ja korkean kotimaisen arvonlisän viennin vahvistamiseksi.
Suomen visio ei voi olla näivettävä ”vähemmällä rahalla pienemmälle joukolle sama osaaminen kuin ennen”, vaan on tavoiteltava huippulaatuista tiedettä ja koulutusta, jotka yhdessä houkuttelevat vientiteollisuuden investointeja ja lisää osaajia. Näivettymisen spiraali ei ole edes mikään visio, vaan on mahdollista synnyttää hyvän kehä, jonka voima tulee tutkimuksesta ja tieteestä. Millään visioilla ei myöskään ole merkitystä, elleivät päättäjät päätöksissään sitoudu koulutuksen ja tutkimuksen rahoituksen turvaamiseen. Parhaimmillaan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio voi olla koko Suomen visio.
Instead of a downward spiral of doing more with less, we must aim for a virtuous circle, powered by internationally high-quality science and education. At their best, our universities can be not only the driver for Finnish society – but also a model of openness, collaboration, and excellence for the world.
— — —
Kiitos! Thank you!
Arvoisat kuulijat, kiitos, että olette valinneet Vaasan. Vaasan kaupunki, yliopisto ja ammattikorkeakoulu ovat tänään vahvempi yhteisö kuin ehkä koskaan aikaisemmin ja toimimme tosi vahvassa yhteistyössä alueen yritysten kanssa. Yhteistyö on alueemme ydin ja tekee meistä paljon kokoamme suurempia. Toivotan teidät kaikki lämpimästi tervetulleiksi tähän yhteisöön, tehkää siitä omanne ja nostakaa yhdessä kanssamme suomalaisen tieteen, tutkimuksen ja koulutuksen laatu maailman huipulle.
