Eduskunta käsittelee tiistain täysistunnossaan pääministerin ilmoitusta valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen käytön monivuotisesta suunnitelmasta. Suunnitelma on jatkoa viime hallituskaudella parlamentaarisesti käynnistetylle Suomen TKI-politiikan suunnanmuutokselle. Parlamentaarisia TKI-työryhmiä viime hallituskaudella johtanut SDP:n kansanedustaja Matias Mäkynen pitää tärkeänä, että Orpon hallitus pitää kiinni yhteisestä sitoumuksesta nostaa julkista T&K-rahoitusta.
– Orpon hallitus ansaitsee kiitoksen, että se on leikkausten keskellä pitänyt kiinni T&K-rahoituksen lisäämisestä eikä ole lähtenyt puuttumaan viime kaudella säädettyyn T&K-rahoituslakiin. Tämä on vähimmäisvaatimus parlamentaarisen sovun ylläpitämiselle, Mäkynen kiittää.
Mäkynen on huolissaan parlamentaarisen valmistelun heikentymisestä TKI-politiikassa Orpon hallituksen kaudella. Täysistunnon keskustelussa käsiteltävä T&K-rahoituksen monivuotinen suunnitelma on valmisteltu hallituksen omassa piirissä ja parlamentaarinen työryhmätyöskentely on muuttunut seurantaryhmäksi, joka saa kommentoida sivusta hallituksen suunnitelmaa. Pääministerin ilmoitus ei anna eduskunnalle mahdollisuutta vaikuttaa suunnitelman sisältöön, vaan kyse on vain jälkikäteisestä suunnitelman tiedoksi saattamisesta.
– Sisällöltään suunnitelma noudattaa monilta osin viime kauden parlamentaarisesti valmisteltuja periaatteita. Useiden TKI-toimijoiden rahoitus kasvaa pitkäjänteisesti ja ennakoitavasti. Suunnitelma on silti liian epätasapainoinen ja parlamentaarisen sovun vastainen siinä, miten yksipuolisesti hallitus suuntaa T&K-rahoitusta. Rahoitusta lisätään erittäin voimakkaasti Business Finlandin suoriin T&K-yritystukiin, mutta yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen ei suunnata rahaa lainkaan suunnitelmassa tai hallituksen budjettipäätöksissä. Yliopistojen tutkimusrahoitus näyttää jopa kääntyvän laskuun vaalikauden lopulla. Tämä on räikeä puute parlamentaarisen sovun toimeenpanossa ja tässä muodossa sopua ei viime kaudella olisi syntynyt, neuvotteluja johtanut Mäkynen toteaa.
Useiden asiantuntijoiden mukaan tutkimus- ja kehitysrahoituksesta saadaan hyötyä julkiseen talouteen vahvistuneen tuottavuuskehityksen ja talouskasvun kautta vain, jos osaajien riittävyydestä huolehditaan. Koulutus- ja osaajapolitiikka ei kuulu TKI-politiikan tai T&K-rahoituksen alaan, mutta on elintärkeä edellytys sen onnistumiselle.
– Hallituksella ei ole suunnitelmaa Suomen koulutustason nostamiseksi ja sen maahanmuuttopolitiikka on romahduttanut vuodessa Suomen houkuttelevuuden kansainvälisten osaajien silmissä. Tämä on suuri uhka myös TKI-politiikan onnistumiselle. Koulutustason nostoa varten hallituksen tulisikin käynnistää uusi parlamentaarinen työryhmä, jolla luotaisiin vaalikaudet ylittävä suunnitelma, joka turvaisi osaajien riittävyyden. Jos osaajia ei ole, kasvava T&K-rahoitus menee tutkimushenkilökunnasta kilpailuun ja kulujen nousuun, Mäkynen päättää.
Matias Mäkynen, 18.9.2024
