Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esityksiä ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisesta, lakko-oikeuden rajoittamisesta ja aikuiskoulutustuen ja vuorotteluvapaan lakkauttamisesta. Valtiovarainministeri Riikka Purra vitsailee leikkauksilla sosiaalisessa mediassa, mutta on hyvin harvoin uskaltanut puolustaa niitä eduskunnan täysistunnossa, kun aika olisi.
Perussuomalaiset on puolustellut 150–280 euron huoltajakorotuksen poistamista 26 euron lapsilisäkorotuksella. Kokoomuksesta taas on todettu, ettei porrastuksen myötä tapahtuva leikkaus ole kovin suuri.
Ymmärrän, että kansanedustajan tai lääkärin palkasta 200–300 euroa kuussa ei ole suuri summa, mutta on todella vieraantunutta ajatella, ettei se olisi sitä pienipalkkaisille työntekijöille ja työttömille, joita nämä leikkaukset koskevat.
Sosiaaliturvan huoltajakorotusten ja suojaosien poisto, historiallisen pitkät indeksijäädytykset, asumistuen ja toimeentulotuen leikkaukset jatkuvat nyt niin sanotulla porrastuksella. Sen myötä myötä työttömyysturvaa leikataan 20 % 8 viikon ja 25 % 8 kuukauden jälkeen.
Loppuhuipennuksena tälle keväälle hallitus on tuomassa paikallisen sopimisen esityksen, jolla viedään pohja työehtosopimusten yleissitovuudelta ja mahdollistetaan ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö aivan uudessa mittaluokassa.
Ymmärtävätkö suomalaiset tai edes tätä päätöstä ajavat perussuomalaiset, että tämän uudistuksen myötä suomalaiset työntekijät ovat menettämässä niin lomarahat, sairausajan korvaukset kuin ylityökorvauksetkin?
Kaikista hallituksen leikkauksista eniten kärsivät pienituloiset palkansaajat.
Porrastuksen myötä pienituloisten palkansaajien ansiosidonnainen turva lyhenee 40 päivään nykyisestä 400 päivästä, kun ansiosidonnainen leikkautuu peruspäivärahan tasolle. Tämä siitä huolimatta, että perussuomalaiset ilmoitti ennen vaaleja, ettei työttömyysturvan heikentäminen tai lyhentäminen heille käy. Ansiosidonnainen lyhenee 10 prosenttiin aiemmasta osalla työntekijöistä.
Vieläkin karumpi tilanne on osa-aikatyötä tekevillä perheellisillä, jotka saavat pienten työtulojensa rinnalla ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Heidän turvastaan leikkautuu yli 700 euroa kuussa eli yli puolet heidän tämän hetkisestä etuudestaan.
Samoilta henkilöiltä leikataan myös asumistukea. Onko tämä kohtuullista?
Vastauksena hallituspuolueista kerrotaan, että he voivat saada toimeentulotukea.
Jo viime syksyn leikkausten myötä arvioitiin 100 000 ihmisen joutuvan toimeentulotuelle. Onko siis niin, että hallituksen mielestä Suomessa työssäkäyvien on oltava toimeentulotuen piirissä?
Ymmärtävätkö he, että toimeentulotuki on viimesijainen etuus, jolla työllistyminen ja lisätyön tekeminen on kaikista hankalinta?
Esimerkiksi Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan korvausten porrastaminen heikentää työllistymistä ja vakuutusturvaa.
Tosiasiassa tälläkin hetkellä suomalaiset työllistyvät suurelta osin ansiosidonnaisen alkuvaiheessa. He, jotka eivät työllisty, kärsivät terveysongelmista ja koulutuksen vanhenemisesta.
Näihin työllistymisen oikeisiin esteisiin Orpon ja Purran hallitus ei tarjoa minkäänlaista apua, vain aikuiskoulutustuen lakkauttamisen kaltaisia virheitä, joilla työvoimapulaa esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa vain pahennetaan.
Matias Mäkynen
SDP:n kansanedustaja Vaasasta
Julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 29.3.2024
