25 helmi Miten eroon valtionvelasta?
(Kuvakaappaus: ketoharju.info/saatavakello)
Keskuskauppakamari julkisti Helsingin keskustassa eilen velkakellonsa, josta näkee vauhdin, jolla valtio ottaa uutta velkaa. Tarkoituksena on pelotella ihmisiä ja painostaa poliitikot leikkaamaan ja yksityistämään julkisia palveluita. Vallalla olevan opin mukaan valtion velkaantuminen kun taitetaan ainoastaan säästämällä.
Totuus on kuitenkin monimutkaisempi. Itseasiassa lähes päinvastainen.
Suomi on yksi euroopan varakkaimmista maista. Koko totuuden Suomen varallisuudesta voi todeta esimerkiksi velkakellolle vastineena julkaistusta Saatavakellosta.
Valtion velkaantuminen tulee taittaa, mutta ei äkillisillä ja hölmöillä säästöillä. Jo nyt toteutetut säästöt mm. kuntatalouteen ovat olleet rajuja ja pilanneet kuntien mahdollisuudet kehittää palveluitaan, jotta ihmiset olisivat jatkossa terveempiä ja palvelutarve olisi pienempi. Velan kasvattaminen lyhyellä aikavälillä voi olla jopa järkevää, jos velkaa tarvitaan järkevien investiontien ja palveluiden kehittämisen aikaansaamiseksi.
Velan määrä ei ole kiinnostava tai ratkaiseva asia. Velan suhde bkt:hen* ratkaisee. Kun talous on taantumassa, suhde heikkenee automaattisesti, ei siksi, että hyvinvointivaltio olisi liian raskas. Kun talous kasvaa nopeammin kuin velka, velkasuhde pienenee.
Säästämistä tärkeämpi asia on siis kasvun ja työpaikkojen luominen, jotta velan määrä verrattuna bkt:hen pienenee. Tähän tarvitaan entistä enemmän tutkimusta, jotta meillä on tuotteita myytäväksi sekä kysyntää, jotta yritykset saavat tilauksia ja voivat työllistää. Julkinen sektori voi lisätä kysyntää esimerkiksi investoimalla.
Tällä hetkellä valtiolle maksetaan velan ottamisesta, koska valtionlainan korot ovat negatiiviset. Kovin nopeasti Suomen valtio ei siis myöskään tule hukkumaan velanhoitokuluihin, vaikka niitäkin toki on.
*Velka on tällä hetkellä Suomessa n.60% bkt:stä, mikä on paljon vähemmän kuin esimerkiksi Saksan, Hollannin, Iso-Britannian tai Belgian. Euromaiden keskiarvo on n. 90%.