Kirjoitus julkaistu Pohjalaisessa, Ilkassa, Keskipohjanmaassa ja Vasabladetissa viikolla 3.

Juha Sipilän hallitus jatkaa pakkolakipaketin valmistelua. Tarkoituksena on leikata palkkoja, lyhentää lomia sekä rajoittaa sopimusvapautta. Esitys on kerännyt kritiikkiä, eikä yksikään asiantuntija kannata ehdotusta varauksettomasti. Suurin osa asiantuntijoista näkee esityksen todella ongelmalliseksi ja monet tutkijat kieltäytyivät antamasta lausuntoaan huonoon valmisteluun vedoten.

Työelämän lainsäädäntö on tehty suojaamaan heikommassa asemassa olevaa työntekijää. Jokainen johtajana tai johdettavana toiminut tietää, että luottamus on tärkein osa hyvää johtamista. Kun työntekijä ja työnantaja voivat luottaa työskentelevänsä yhteisen asian puolesta ja kunnioittavansa toisiaan, asioista onnistutaan sopimaan.

Suomalainen hyvinvointi on rakennettu yhteistyössä. Eduskunnassa kunniaa on vuosikymmenten aikana kerännyt ns. komiteatyöskentely ja parlamentaarinen valmistelu. Suurten uudistusten valmistelussa ovat olleet mukana kaikki puolueet. Nyt pääministeri Sipilä vaikuttaa luopuneen tästä viisaasta toimintatavasta. Sote-uudistusta suunnitellaan hallituksen kesken ja oppositio saa tyytyä seuraamaan sivusta.

Jos hallitus tekee liian radikaaleja ratkaisuja ilman koko eduskunnan tukea, päädytään tilanteeseen, jossa pohjoismainen hyvinvointimalli menettää ennakoitavuutensa. Hallitus toisensa jälkeen alkaa korjailla edellisen tekemisiä, mikä johtaa turhaan poukkoiluun. Parlamentaarinen valmistelu, jossa kaikki puolueet ovat mukana, johtaa ratkaisuihin, jotka kestävät aikaa ja hallitusten vaihtoa.

Sama pätee työmarkkinoilla. Suomalaista työelämää on kehitetty työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen sekä hallituksen yhteistyössä. Nyt tästä yhteistyösä ovat irtisanoutuneet työnantajien EK sekä uhkailua ja kiristystä käyttävä hallitus. SAK oli aktiivinen ja teki esityksensä yhteiskuntasopimukseksi. Vastaavaa ei ole nähty työnantajapuolelta. Toivottavasti osapuolet palaavat mahdollisimman pian neuvottelupöytään ja sopivat kaikkia tyydyttävän ratkaisun, jossa ei yksipuolisesti heikennetä työntekijöiden oikeuksia.

Myös hallituksen suhtautuminen asiantuntijoihin ja tutkijoihin on uusi. Ministerit Sipilä ja Rehn ovat ehtineet arvostella hallituksen hankkeita kritisoineita tutkijoita vastuuttomiksi. Fiksumpi kuuntelisi nöyremmin, mitä tutkijoilla on sanottavaa ja suhtautuisi palautteeseen nöyrän rakentavasti.

Yhdessä asiantuntijoiden kanssa hallituksella olisi varmasti mahdollisuus löytää parempia keinoja tuottavuuden ja kilpailukyvyn kasvuun. Jos hallituksen esitykset ovat perustuslain vastaisia, se tarvitsee niiden läpi saamiseksi opposition tuen, mikä tuskin pakkolakipaketille onnistuu.

Suomalainen ei ole ylimielinen. Välillä meitä moititaan liiastakin vaatimattomuudesta. Ensisijainen ominaisuus, joka meihin yhdistetään, on luotettavuus.

Luottamus on kilpailuvaltti, jota ei kannata uhata edes taloudellisen kriisin takia, sillä kriisin jälkeen maata pitää edelleen rakentaa yhdessä. Luottamus syntyy, kun kunnioitus on molemminpuolista ja ylimielisyys korvataan nöyryydellä.

Kirjoittaja