Kirjoitus on julkaistu 22.1.2016 Pohjalaisen kolumnipalstalla. Artikkelikuva täältä.

Pohjanmaa on Suomen veturi. Asia on todettu aluetutkimuksissa usein viime vuosina. Vaasan seudulla on Pohjoismaiden merkittävin energiayritysten keskittymä ja työpaikkoja lähes yhtä paljon kuin Turussa.

Etelä-Pohjanmaa ja Seinäjoki ovat elintarviketeollisuuden ja maatalouden suurmahti sekä raideliikenteen solmukohta. Kokkolan ja Keski-Pohjanmaan kemianteollisuus tekee suuria investointeja samalla, kun muualla Suomessa vähennetään väkeä.

Täysin ongelmitta ei pohjalaiskunnissakaan ole eurooppalaisesta talouskurimuksesta selvitty, mutta huomattavasti muuta maata paremmin.

Menestyksen pohja on rohkeassa yrittäjähenkisessä asenteessa, uskossa omaan aktiivisuuteen ja kuntien vahvassa yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Myös liika pohjalainen vaatimattomuus on viime aikoina hellittänyt ja omista hyvistä ideoista on uskallettu kertoa muuallakin Suomessa ja Euroopassa. Kelpaamme esimerkiksi, ja meitä ihaillaan.

Vaasan ja Uumajan välisen laivaliikenteen suurhanke otti askeleen tammikuun alussa, kun Vaasa jätti hankehakemuksensa valtiolle. Tarkoitus on saada satojen miljoonien eurojen rahoitus laivan rakentamiseen, satamien parannuksiin ja muihin maalla tapahtuviin investointeihin Suomen ja Ruotsin valtioilta sekä EU:lta.

Itse laiva ei ole vain matkustajia ja rahtia varten, vaan toimii parhaimmillaan myös paikallisten yritysten koealustana, jonka pohjalle kehitetään uusia tuotteita vientiin. Maailman ympäristöystävällisintä laivaa tullaan katsomaan myös kauempaa, mikä sopii hyvin energiapääkaupungin imagoon. LNG-satama toisi valtavasti uutta rahtia satamaan ja varmistaisi sataman jatkon.

Liikennöinnin helpottuessa yhteys Uumajaan on entistä tiiviimpi. Korkeakoulut, sairaalat, urheiluseurat ja kulttuuritoimijat tiivistävät yhteistyötään Merenkurkun yli. Hanke ei hyödytä vain Vaasan seutua, vaan kaikkien pohjalaisyritysten tie Eurooppaan lyhenee ja kustannukset putoavat.

Verovapauden palauttaminen toisi valtavasti lisää matkustajia, mutta vaatisi Raippaluodon tai jonkin muun reitillä olevan saaren itsenäistymistä ja eroa Euroopan unionista.

Laivahankkeen päästyä vauhtiin täytyy jo miettiä seuraavia askelia. Sipilän hallitus on ottanut asiakseen valtion rautatieliikenteen alasajamisen ja pääkaupunkiseudun ulkopuolisen liikenteen lakkauttamisen. Samaan aikaan hallitus on päättänyt itsehallintoalueiden muodostamisesta. Itsehallintoalueille on tarkoitus siirtää sote-tehtävien lisäksi maakuntaliittojen, ely-keskusten ja pelastustoimen tehtäviä.

Yksi ely-keskusten nykyisin hallinnoima ja itsehallintoalueille todennäköisesti siirtyvä tehtävä on seudullinen joukkoliikenne.

Sipilän ja Bernerin avatessa raideliikenteen kilpailulle ja ajaessa VR:n liikenteen alas voisivat Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan itsehallintoalueet perustaa Merenkurkun liikenteestä oppineena oman raideyhtiön Vaasan ja Seinäjoen välille. Yhtiö rakentaisi välille tuplaraiteen tai ainakin riittävän määrän pysähdyspaikkoja, jotta työmatkaliikenne mahdollistuisi. Samoilta pysähdyspaikoilta voitaisiin poimia kyytiin työmatkalaisia, jotka jäisivät kyydistä teollisuusalueiden omilla pysäkeillä. Vaasan keskustasta lentokentälle pääsisi vartissa, Seinäjoelta puolessa tunnissa.

Vaasan ja Seinäjoen kaksoiskaupungin välillä raiteiden varressa on kasvukäytävä, josta ihmiset voivat valita asuinpaikkansa ja johon yritysten on kannattavaa sijoittautua.

Kirjoittaja