Tiistai-ilta kului Vaasan kaupungin valtuuston budjettiseminaarissa, jossa valmistauduttiin ensi maanantaina alkavaan budjettikäsittelyyn. Kaupungin johto avasi esityksissään mennyttä ja tulevaa taloudellista tilannetta, niin paikallisella kuin valtakunnallisellakin tasolla. Kirjasin itselleni ja lukijoille huomioita kaupungin taloustilanteesta, budjettiesityksestä (huom. esityksestä) sekä lähtökohdista, joista ensi viikolla tehdään budjettipäätöksiä.

Tulojen osalta Vaasalla menee suhteellisen hyvin. Kaupungin väestömäärä kasvaa – ensi vuonna ylitetään 66 000 ihmisen raja ja lokakuun 2012 loppuun mennessä kaupunkiin oli muuttanut vuoden aikana yli 500 ihmistä. Yrityksien maksaman yhteisöveron osuus on 17,7% kaupungin verotuloista. Tämä on 5. eniten koko maassa, jossa kuntia on edelleen yli 300 ja nostaa verotulot per asukas 4188 euroon, mikä on 9. eniten koko maassa. Myös työttömyys on Vaasassa pysynyt n. 2%-yksikköä alempana kuin koko maassa. Työpaikka omavaraisuudeltaan Vaasa on koko maan ykkönen, mikä tarkoittaa, että elätämme keskuskuntana todellisuudessa paljon kuntaamme suurempaa aluetta.

Suhteellisesti ollaan siis hyvässä asemassa. Tämä johtaa siihen, että Vaasan maksama verotulon tasaus maan köyhemmille kunnille nousee 6,8:lla miljoonalla 17,9 miljoonaan euroon, mikä vastaa lähes kaupungin kulttuuri- ja kirjastotoimen sekä museoiden yhteenlaskettuja menoja. Pikkurahasta ei siis ole kysymys.

Itse ongelma on kuitenkin kaupungin kulurakenteessa. Suuret tulot viime vuosina ovat paisuttaneet myös menoja kovalla vauhdilla. Nyt, kun menokehitys hidastuu yhteisöverotuoton pienentyessä ja todennäköisesti myös kunnallisverotuoton kasvun hidastuessa, kulujen kasvu jatkaa samalla raiteella kuin aikaisemmin. Raa’asti sanottuna kulut kasvavat jopa 4-5% kun tulot vain 1-2%. Myös valtion taloustilanne ja sen aiheuttamat valtionosuuksien leikkaukset hankaloittavat kaupungin näkymiä.

Vuosikate (mikä?) budjettiesityksessä on 5,4 miljoonaa eli matalampi kuin koko 2000-luvulla ja lainamäärää lisätään vajaalla 700 eurolla 2928 euroon asukasta kohden investointien ja poistojen rahoittamiseksi, mutta käyttömenot pystytään vielä kattamaan tuloilla. Lainamäärä lisääntyy 16,7 miljoonalla eurolla.

Vaasan investointiohjelma on edelleen kunnianhimoinen. Ensi vuonna investoidaan esityksen mukaan 51,7 miljoonalla eurolla. Monia suuria hankkeita on lykätty, osaa puhtaasti taloudellisista syistä, mutta monia (esim. palloiluhalli ja club 18) myös käytännön toteuttamismahdollisuuksien takia. Kaikki aikaisemmin suunnitellut investoinnit ovat vielä mukana suunnitelmissa, mutta paineita suunnitelmien karsimisellekin on.

Budjettiesitys on siis 18,1 miljoonaa euroa alijäämäinen. Alijäämä katetaan edellisten vuosien kertyneellä ylijäämällä, jota ensi vuoden jälkeen on jäljellä 15,5 miljoonaa. Näin ei tietenkään voi jatkua. Tästä syystä kaupungin johto esittää erilaisten tasapainotus- ja sopeuttamistoimien suunnittelemisen aloittamista vuoden alusta.

Positiivista on, että Vaasassa varaa asioiden uudelleen ajattelemiseen on, eikä tulevien säästöjen toivottavasti ole tarvetta kohdistua palveluiden tuotantoon. Ensisijaisesti mietitään organisaatioiden uudistamista, hallinnon keventämistä ja toimintatapojen muutosta. Esimerkiksi sosiaalityöntekijöiden ajasta suuri osa menee tällä hetkellä erilaisten raporttien kirjaamiseen. Helpottamalla raportointia ja käyttämällä enemmän aikaa ihmisten parissa pystytään itse palveluakin tuottamaan tehokkaammin. Toinen rakenteellinen muutos, jota tarvitaan, on eilen valtuustoa puhuttanut ennaltaehkäisevä perhe- ja nuorisotyö, joka on hoitavaa työtä huomattavasti halvempi vaihtoehto pitää huolta ihmisistä.

Kirjoittaja