Investoinnit ihmisiin maksavat itsensä monin verroin takaisin – kestävän kehityksen talouspolitiikalla parempaan tulevaisuuteen

Helsingin kaupungin tekemän selvityksen mukaan yksi pyöräilyyn laitettu euro tuottaa kahdeksan euroa takaisin. Sairaanhoidossa tehokkaammalla kuntoutuksella ihmiset voivat päästä nopeammin pois laitoksesta ja samalla yhteiskunta säästää. Sosiaalityössä korjaavat toimenpiteet ovat jopa satoja kertoja kalliimpia kuin suunnitelmallinen ja laaja ennaltaehkäisy. Lastensuojelussa varhainen puuttuminen ja perheiden tukeminen ennen tilanteiden kärjistymistä on varsinkin inhimillisesti todella tärkeä, mutta myös kansantaloudellisesti puhutaan merkittävistä summista. Omaishoitajien tuen ja palveluiden kehittäminen ja yhdenmukaistaminen auttaa ihmisiä elämään pidempään kotonaan ja elämänlaadun noustessa myös julkinen sektori säästää tuntuvasti.

Kunnat ovat vaikeassa tilanteessa. Valtion säästöt ovat kohdistuneet kaikkein voimakkaimmin kuntiin ja itse käytännön karsiminen jätetty kuntapäättäjien niskoille. Samalla kunnille on lisätty tehtäviä ilman vastaavia lisäyksiä kuntien rahoitukseen. Monet uudistukset, mm. vanhuspalvelulaki ovat olleet hyviä ja tarpeellisia, mutta kokonaisuudessaan toiminta on ollut vastuutonta.

Valtion säästäessä kuntien kriisikuntakriteerit pakottavat kunnat leikkaaman palveluitaan ja lykkäämään investointejaan. Tämä aiheuttaa työttömyyttä ja syventää lamaa entisestään. Olemme kierteessä.

Kysymys on koko Euroopan laajuisesta talouspoliittisesta linjasta. Suomi on voimakkaimmin ollut vaatimassa talouskuria. On totta, että taantumamme on siitä poikkeava, että Eurooppa ei ole enää Yhdysvaltojen ohella ainut voimakkaasti kasvava maanosa. Aasiassa tapahtuu tulevaisuudessakin vahvaa nousua ja Kiina on maailman suurin talous. Painopiste siirtyy. Tämän painopisteen siirtymisen ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa sitä, että jäämme makaamaan maahan taantuman johdosta. Nykyiset ongelmat käynnistyivät USA:n finanssijärjestelmän romahduksesta, mutta syyt Euroopan vaikeuksille ovat hyvin pitkälti itse aiheutettuja. Syyt vaihtelevat maittain, mutta yhteistä on se, että kaikki ongelmat on mahdollista korjata ja edelleen Eurooppa on maailman koulutetuimpia ja varakkaimpia alueita.

Suomi ja Eurooppa tarvitsevat kasvun palauttamiseksi samoja lääkkeitä. Niitä ovat vahva yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö, ei vastakkainasettelu. Selkeät, riittävän laajan alueen kattavat säännöt finanssimarkkinoille ja keinottelijoille. Laadukas koulutus ja eriarvoisuuden purkamiseen tähtäävää talouspolitiikka.

Komissaari Jyrki Kataisen valmistelema investointipaketti on kaunis ajatus, mutta uhkaa jäädä torsoksi. Julkisilla, Euroopan keskuspankin ja investointipankin rahoittamilla investoinneilla olisi mahdollisuus luoda yrityksille sellaiset toiminta- ja kysyntäolosuhteet, että taantuma saataisiin parissa vuodessa käännettyä kasvuksi. Tämä vaatii valtioilta kauaskatseisuutta ja rohkeutta panostaa infrastruktuuriin, energiaan sekä koulutukseen ja tutkimukseen.