Hyvinvointi kaikkien oikeudeksi – liikunta ja kulttuuri tuomaan terveyttä ja iloa lapsuudesta vanhuuteen

Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat yhdet Euroopan eriarvoisimmista. Terveyserot ihmisten välillä ovat valtavia. Duunarimies kuolee keskimäärin yli kymmenen vuotta aikaisemmin kuin ylempi toimihenkilönainen. Tulotasolla ja sosiaalisella asemalla on voimakas yhteys koettuun terveyteen ja elinajanodotteeseen.

Toimiva julkinen terveydenhuolto on julkisten palveluiden ydin. Hoitoon pääsy, lyhyet jonot ja siedettävät etäisyydet ovat lähtökohtia laadukkaan ja tehokkaan terveydenhoidon järjestämiseen. Investoimalla nyt esimerkiksi omaishoitajien hyvinvointiin tai lapsiperheiden kotiapuun lisäämme ihmisten hyvinvointia, vähennämme tarvetta laitoshoidolle ja huostaanotoille ja näin ollen myös säästämme enemmän kuin olemme uusiin palveluihin sijoittaneet.

Hippiknikkiä pyörittäessä ja tapahtumasta palautetta saadessa olen huomannut myös sen, miten tärkeää kulttuuri ja mielekäs vapaa-aika on kaiken ikäisille. Tulisi ymmärtää, että kulttuuri ja vapaa-ajanmahdollisuudet tukevat hyvinvointia enemmän kuin olemme osanneet antaa sille arvoa. Liikunnan ja harrastuneisuuden kehittäminen on osoitettu olevan yhteydessä myös muilla elämän osa-alueilla onnistumiseen. Perheiden erot harrastuksissa näkyvät myös lasten asemassa koulussaan. Yleishyödylliset kulttuurijärjestöt ja kohtuuhintainen harrastaminen ovat tehokasta ongelmien ennaltaehkäisyä yhteiskunnalle ja nostavat ihmisten elämän laatua ja mielekkyyttä helposti. Kouluista on tehtävä koulupäivän jälkeen harrastuskeskuksia, joissa jokaisella lapsella on mahdollisuus harrastamiseen turvallisessa ympäristössä.