Demarinuorten puheenjohtaja on liiton kasvot. On tärkeää, että liiton johdossa on valovoimainen henkilö, jolla on puheenjohtajaksi noustessaan kokemusta julkisuuden hallinnasta ja jo näkyvyyttä valtakunnan tasolta. Uusia jäseniä tavoiteltaessa on oleellsta, että liitto näkyy ja on nuorten ihmisten tietoisuudessa. Näkyvä liitto vaatii siis näkyvää puheenjohtajaa. Sannalla on valtakunnallista näkyvyyttä ja hänet tunnetaan nuorten keskuudessa. Siksi Sanna.

Kaksivuotinen puheenjohtajakausi on lyhyt aika. Puheenjohtajan on tunnettava liitto ja sen toimintatavat, jotta liiton kehittäminen voi alkaa välittömästi. Sanna on Demarinuorten varapuheenjohtajana ja aiemmin liittohallituksen jäsenenä ollut liittomme toiminnan ytimessä neljän vuoden ajan. Hän on osoittanut muun muassa poliittisen ohjelmatyöryhmän puheenjohtajana tekevänsä minkä lupaa – hyvin. Kiitos Sannan Demarinuorten liittokokous saa käsiteltäväkseen laajan ja huolella valmistellun poliittisen ohjelman. Nyt hän on valmis aloittamaan ohjelman toteuttamisen ja järjestön kehittämisen liiton kärkipaikalla.

Yleinen mielikuva Sannasta on tiedostava, tasa-arvoa, ympäristöä ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta puolustava, nuori poliitikko. Sannan osaaminen eri politiikan sektoreilta on poikkeuksellisen laajaa ja hänen hallintotieteiden opintonsa Tampereen yliopistosta soveltuvat hyvin Demarinuorten puheenjohtajan tehtävään. Työelämässä ja kansalaisjärjestökentältä hankittu kokemus on synnyttänyt hänelle laajan verkoston ja vaikutuspiirin, jonka käyttämiseen Demarinuoret on hänet valitessaan etuoikeutettu.

Puolueestamme ja nuorisoliittostamme on sanottu falskaavan nuoria muun muassa vihreisiin ja vasemmistoliittoon. Keskeisissä kysymyksissä ristiriitoja ympäristötietoisesti ajattelevan nuorison ja demarinuorten välillä ei kuitenkaan ole. Meidän on vain tuotava selkeästi esiin arvot, joiden takana seisomme. Sanna on rohkea vasemmistolainen vaikuttaja, jollaista Demarinuoret tarvitsee saavuttaakseen aseman, joka sille kuuluu poliittisten nuorisojärjestöjen kentällä.

Demarinuorten uuden puheenjohtajan on oltava nuorten keskuudessa tunnettu valovoimainen henkilö, joka tuntee liiton ja sen toiminnan. Sannasta Demarinuoret saavat rohkean vaikuttajan, suunnannäyttäjän ja intohimoisen poliittisen johtajan liitolle, jota viedään seuraavat vuodet voimakkaasti eteenpäin yhteistyön hengessä.

Matias Mäkynen
Puheenjohtaja
Länsi-Suomen Demarinuoret

Pyrin liittohallitukseen Demarinuorten liittokokouksessa 18.-20.5.2012 sekä Vaasan kaupunginvaltuustoon syksyn 2012 kunnallisvaaleissa.

Aloitan syksyllä kolmannen vuoteni Helsingin yliopiston kaksikielisessä Vaasan yksikössä. Opintojen ohella toimin mm. Länsi-Suomen demarinuorten puheenjohtajana sekä monissa poliittisissa ja järjestöllisissä luottamustehtävissä. Tutustu uraani sivujeni osiossa Matias.

Vaaleissa ja kunnallispolitiikassa minulle on tärkeää laadukkaiden julkisten palveluiden varmistaminen, nuorten tukeminen ja paremman oppilashuollon saaminen kouluihin sekä Vaasan paikallisliikenteen kehittäminen. Voit lukea aiheista lisää sivujeni Vaaliteemat sekä Mielipiteitä -osioista.

Tarvitsen näissäkin vaaleissa apua ja tukea. Ota yhteyttä, jos haluat osallistua kampanjaani tai vaikka asettua itse ehdolle!

Matias Mäkynen
oikeustieteen opiskelija
040 509 4409
matias.makynen(at)gmail.com

Kevät 2012- : Opettajan sijaisuuksia vaasalaisissa kouluissa

Kesä 2011: Stormossen Oy, lajittelukeskuksen hoitaja, asiakaspalvelu, jätteiden lajittelu ja kassan hoitaminen

Kesä 2010: Stormossen Oy

Kesä 2008: Vaasan seurakuntayhtymän hautausmaa, ruohonleikkuu ja muut puutarhatyöt

Kesä 2007: VaasaKojeistot Oy, kokoonpanija

2005-2007: PasiJakelut Oy, mainostenjakaja

Koulutus

Helsingin yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta, 2. Vuosikurssi

Vaasan Lyseon lukio, ylioppilas 2009

Kielitaito

SUOMI äidinkieli

RUOTSI kiitettävät suulliset ja kirjalliset taidot

ENGLANTI kiitettävät suulliset ja kirjalliset taidot

SAKSA tyydyttävät suulliset ja kirjalliset taidot

IT-taidot

Kiitettävä Windows ja Mac käyttöjärjestelmien hallinta,

Kiitettävä Microsoft Office ja muiden tekstinkäsittelyohjelmien hallinta

Hyvä Adobe kuvankäsittelyohjelmien hallinta.

Asepalvelus

heinäkuu/2009-heinäkuu/2010,

Kauhavan Lentosotakoulu

sotilaspoliisi kersantti

kiitettävästi suoritettu johtajakoulutus ja

kiitettävä palvelustodistus 

Luonne ja erityistaidot

Olen luonteeltani avoin ja rohkea, en pelkää yrittää ja opetella uusia asioita. Toimin luonnollisesti erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa ja teen tehokkaasti päätöksiä. Otan mielelläni vastuuta ja hoidan saamani tehtävät aina niin hyvin kuin osaan. Kiinnostun uusista asioista helposti ja olen nopea oppimaan uutta. Olen oma-aloitteinen, reipas ja kärsivällinen. Suhtaudun työhöni vakavasti ja tahdon kehittyä jatkuvasti.

Luottamustehtävät

Vaasan kaupungin valtuuston 1. varajäsen 2009- ,

Perusopetus- ja varhaiskasvatus lautakunnan jäsen 2009-,

Vapaa-aika lautakunnan varajäsen 2009-

Vaasan seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston ja yhteisen kirkkoneuvoston jäsen 2011-,

Vaasan oikeustieteilijöiden ainejärjestö Justus ry:n hallituksen jäsen, talousvastaava 2011

Sosialidemokraattiset nuoret Länsi-Suomen piiri ry:n puheenjohtaja 2011-, piirihallituksessa 2009-

Demarinuorten edustaja SDP:n Pohjanmaan piirin piirihallituksessa 2010-

Vaasan Sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön edustajiston ja johtokunnan jäsen 2010-

Sosialidemokraattiset nuoret Vaasan piiri ry:n hallituksen jäsen 2008-2009

Ehdokkaana vaaleissa:

HYY:n edustajistovaalit syksy 2011

Eduskuntavaalit kevät 2011

Kirkollisvaalit syksy 2010

Kunnallisvaalit syksy 2008

Harrastukset ja kiinnostuksen kohteet           

Jalkapallo: 3. divisioona tasolla FC Komussa

Musiikki: bändisoitto, koskettimet

Järjestötoiminta: Vaasan oikeustieteilijöiden ainejärjestö Justus ry:ssä, poliitinen puolue- ja nuorisojärjestötoiminta

Oikeustieteissä olen kiinnostunut erityisesti työoikeuden ja ihmis- ja perusoikeuksien alaan kuuluvista oikeudellisista kysymyksistä. Politiikan aloista kiinnostavat näiden lisäksi erityisesti demokratiaan, ihmisten vaikutusmahdollisuuksiin ja sananvapauteen sekä globaaliin eriarvoisuuteen liittyvät asiat.

Oppilashuolloksi mielletään yleensä kouluterveydenhuolto sekä koulupsykologin ja koulukuraattorin vastaanotto. Tässä ovatkin varmasti tärkeimmät toiminnot, joilla puututaan ongelmiin ja autetaan lapsia ja nuoria, joilla koulunkäynti tuottaa vaikeuksia. Siksi oppilashuollon riittävät resurssit ovat todella tärkeä asia. Kun ongelmiin puututaan ajoissa, säästetään myös rahaa pitkällä tähtäimellä. Lisäksi oppilashuollon työntekijöille täytyy turvata mielekäs työympäristö ja työyhteisö, jotta avoimiin virkoihin saadaan hakijoita, jotka myös sitoutuvat tehtäviinsä.

Puuttumalla lasten ongelmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa apu on tehokkainta. Kun kaikki lapset voivat paremmin, myös kiusaaminen vähenee.

Koulujen luokkakoot on saatava riittävän pieniksi. Ydintoimintojen lisäksi on tärkeätä ymmärtää, että oppilaiden tukeminen ja oppilashuollon asiat ovat koko koulun henkilökunnan vastuulla. Tarvitaan paitsi koulutoimen ihmisiä, myös yhä syvempää yhteistyötä sosiaalitoimen työntekijöiden kanssa.

Yleisestikin raja-aitoja koulusektorin sekä sosiaali- ja terveyssektorin välillä on madallettava ja ymmärrettävä, että ongelmat ja niiden ratkaisutkin ovat monesti yhteisiä.

Lue kirjoitukseni aiheesta täältä.

Ensi syksynä hyvin suuri osa vaasalaisista päättäjistä vannoo olevansa huolissaan samasta asiasta. Lisäksi suuri enemmistö tästä porukasta lupaa korjata asian saadessaan siihen valtakirjan kaupungin asukkailta. Kuitenkin suurella todennäköisyydellä neljän vuoden päästä ollaan taas samassa tilanteessa.

Kunnallisvaalit ja puheet paikallisliikenteen kehittämisestä (jotka yllättäen konkretisoituvat todella heikosti) ovat ilmeisesti erottamaton yhdistelmä.

Noh, on tällä valtuustokaudella tässä asiassa sentään jotain yritetty. Per Hellmanin (sd.) aloitteen jälkeen selvitetään Stormossenin biokaasun käyttömahdollisuuksia bussien polttoaineena ja Tapio Ruostetojan (sd.) vielä käsittelemätön aloite tavoittelee raiteiden käyttöä työpaikkaliikenteeseen. Näiden lisäksi ei ole juuri tapahtunut.

Liikenne- ja viestintäministeriön vuoden 2005 julkaiseman Joukkoliikenne keskisuurissa kaupungeissa –raportin mukaan Vaasassa tehdään vertailukaupungeista vähiten matkoja/asukas ja monella mittarilla verrattaessa kaupungissa on todella heikko paikallisliikenne.  Aikaa tästä on kulunut, mutta onko mikään muuttunut?

Vaasan paikallisliikenteen nettisivujen mukaan aikuisen kymmenen lipun sarjalippu on kalliimpi kuin 10 yksittäistä lippua. Huhtikuun lopussa paikallisliikenteen sivuilta ei löydy tietoa, miten linjat toimivat 3.5. jälkeen. Yleisesti ottaen vuoroja menee harvakseltaan, iltavuoroja heikosti ja viikonloppuvuoroja vieläkin heikommin. Yövuoroja ei kannattane edes mainita.

Kun/jos bussi pysyy aikataulussa, pääsee Runsorista töistä kotiin Västervikiin ”kätevästi” reilussa tunnissa. Lisäksi nettisivujen ”reaali-infojärjestelmä” ei pienestä yrityksestä huolimatta kilpaile edes Seinäjoen selkeän nettireittioppaan kanssa.

Tunnustusta voitaneen kuitenkin antaa lippu-uudistuksesta, jonka jälkeen arki- ja pyhäliput ovat saman hintaisia. Lisäksi autokantaa on uusittu asuntomessuista lähtien.

Vaasan seudun joukkoliikennesuunnitelman pitäisi kaupungin talousarviokirjan mukaan valmistua tänä vuonna. Alun perin se on suunniteltu valmistumaan viimeistään vuosi sitten. Toivotaan, että suunnitelma tehdään rohkeasti ongelmat myöntäen ja ennakkoluulottomasti ratkaisuja esittäen.

Toimiva reaaliaikainen avoimen datan reittiopas, jolla ihmiset löytävät tarvitsemansa linjan, ekologiset ja luotettavat autot sekä hiljalleen lisättävät yhä nopeammat linjat ovat tärkeimmät kehityskohteet.

Nykyinen noidankehä, jossa heikkenevät palvelut saavat yhä useamman valitsemaan yksityisautoilun on käännettävä jo lisääntyvien ruuhkienkin takia. Kaupungin yleinen ilmapiiri pitää saada myönteisemmäksi julkiselle liikenteelle.

Tampereella kaupunkiraitiotieliikenteen palauttaminen etenee ja laskelmien mukaan rata tulee jopa maksamaan itsensä takaisin. Loppuvuodesta 2011 tehtiin päätös alustavan yleissuunnitelman hyväksymisestä. Suunnitelmien mukaan suunnitelmat hyväksytään tänä vuonna ja ensimmäisen vaiheen rakentaminen alkaa 2015.

Ei olisi Vaasassakaan Gerby – Keskusta – Runsor radasta kenellekään haittaa. Vai olisiko?

Viime aikoina julkisia palveluja on kaupallistettu ja yksityistetty. Markkinaehtoisen palvelutuotannon on nähty laskevan kustannuksia ja tuottavan tehokkaammin tarvitsemiamme palveluja. Pörssiyhtiöiden voittoatavoitteleva palvelutuotanto ei kuitenkaan aina takaa parhaita palveluita ihmisille, vaan laiminlyönnit voivat olla suuriakin. Yksityisten palvelujen tehokkuus ja niiden tuottamat säästöt eivät kuitenkaan ole itsestäänselvyys, vaan kulut saattavat jopa kasvaa yksityistämisen myötä.

Jatkossa yksityistämiseen tulee suhtautua terveen kriittisesti ja palvelut tulee hoitaa pääasiassa kunnan omana tuotantona. Sen sijaan, että julkisia varoja käytetään yksityisen, ihmisen terveydellä tai koulutuksella voittoa tavoittelevan yrityksen toiminnan rahoittamiseen, tulee keskittyä kehittämään kunnan omia palveluita mm. terveyskeskusjonojen lyhentämiseksi ja palveluiden saatavuuden parantamiseksi.

Yksityistämiseen ryhdyttäessä täytyy kilpailuttaminen hoitaa ammattitaitoisesti. Kaupungin hankinnoista ja palveluiden kilpailuttamisesta on saatava vastaamaan hankintapäällikkö, jonka johdolla kilpailuttaminen hoidettaisiin lainmukaisesti, oikein ja tehokkaasti. Hän vastaisi myös siitä, että tarjouspyynnössä mainitut mittarit ja kriteerit ovat tarkoituksenmukaiset ja tehdyt sopimukset varmistavat laadukkaan palvelun.

Valtuustoaloite                                                                                  26.3.2012

Selvitys sosiaalisesta luototuksesta

Kunta voi osana sosiaalihuoltoon kuuluvaa palvelua myöntää sosiaalisen luoton henkilölle, jolla ei ole pienituloisuutensa ja vähävaraisuutensa takia mahdollisuutta saada kohtuullista luottoa muualta. Luototuksen tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä edistää henkilön tai perheen itsenäistä suoriutumista. Lisäksi sillä voidaan auttaa ihmisiä, jotka muutoin joutuisivat turvautumaan esimerkiksi pikavippeihin, jotka lisäävät riskiä ajautua velkakierteseen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 2010 tekemän kuntakyselyn osaraportissa todetaan, että sosiaalinen luototus on käytössä 23 kunnassa, joiden joukossa ovat Vaasan vertailukaupungeista Jyväskylä, Hämeenlinna, Kuopio, Lappeenranta, Mikkeli, Lahti ja Pori. Lisäksi luototus on käytössä mm. Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa.

THL:n raportin mukaan sosiaalisen luototuksen käyttäjiä ovat yksinasuvat, opiskelijat ja yksinhuoltajat. Luottoa myönnetään kunnasta riippuen 2 000- 15 000 euroa/henkilö, mediaanin ollessa 5 000 euroa. Yleisimmät syyt luoton ottamiseen ovat olleet kulutus- ja ulosottovelat, sekä talouden hallintaan saattaminen.

Ihmisen oikeutta toimeentulotukeen ei voida syrjäyttää sosiaalisella luotolla, joten ennen luoton myöntämistä selvitetään henkilön mahdollisuudet saada toimeentulotukea. Luoton korko voi olla enintään korkolain viitekorko. Muita kustannuksia luotosta ei peritä.

Luoton myöntäminen perustuu asiakaskohtaiseen harkintaan. Kunta määrittelee itse millä perusteilla, kenelle, mitä tarkoitusta varten, kuinka paljon ja miten luottoa haetaan.

Esimerkiksi Kuopion kaupunki käyttää sosiaalista luottoa pitkäaikaistyöttömien työllistymissuunnitelmaan, kuntoutumiseen, työllistymiseen tai koulutukseen liittyvänä aktivoivana työmenetelmänä ja luottoa voidaan myöntää esimerkiksi henkilön talouden hallintaan saattamiseen, ulosotossa olevien saatavien maksamiseen tai velkakierteen katkaisemiseen (Kuopion kaupunki).

Selvitetään sosiaalisen luototuksen käyttöönottomahdollisuuksia sekä erilaisten mallien aiheuttamia kustannuksia.

Matias Mäkynen

Vaasan varhaiskasvatus ja perusopetuslautakunta antoi kokouksessaan 8.2. vastauksen kotiopetuksessa olevien lasten vanhempien tekemään anomukseen. Muodollisesti lapset ovat kotiopetuksessa, mutta tosiasiassa saavat opetuksensa CONFIDO ry:n ylläpitämässä kristillisessä koulussa.  Anomuksessa vanhemmat pyysivät, että heidän kotiopetuksessa olevien 7-9 luokkalaisten lastensa osalta kaupungille maksettava valtionosuus – huoltajien laskelman mukaan 157 805 € – maksettaisiin lasten tosiasialliselle opetuksenjärjestäjälle CONFIDO ry:lle. Kasvatusviraston johtajan esityksen vastaisesti lautakunta päätti äänestyksen jälkeen (äänin 5-8) lausua, että sen mielestä on oikeudenmukaista ja perusteltua, että CONFIDO ry:n tiloissa vuosiluokkien 7-9 kotiopetuksessa olevaa oppilasmäärää vastaava valtionosuus kohdennettaisiin yhdistykselle avustuksena.

CONFIDO ry:llä on valtioneuvoston lupa järjestää opetusta vuosiluokille 1-6, mutta noin vuosi sitten hylättiin yhdistyksen anomus järjestää opetusta luokille 7-9. Myös Vaasan kaupunki on suhtautunut kielteisesti ulkopuolisiin opetuksen järjestäjiin ja pyrkinyt vähentämään avustuksia tällaisille järjestöille.

Seuraavaksi asia käsitellään kaupunginhallituksessa, jossa avustuksen maksamisesta tehdään lopullinen päätös.

Tärkeää tapauksessa on, että lapset ovat muodollisesti kotiopetuksessa. Jos huoltaja ottaa lapsen kotiopetukseen, vastuu opintojen järjestämisestä ja esimerkiksi oppikirjojen ja muun oppimateriaalin hankkimisesta siirtyy hänelle. Luopuessaan kunnan järjestämästä palvelusta huoltaja luopuu samalla lain suomasta ilmaisesta perusopetuksesta. Myöskään opettajien pätevyyttä tai taustaa ei valvota, koska opetuksesta vastaa vanhempi.

Kotiopetuksessa olevan lapsen edistymistä valvotaan ja seurataan suhteessa perusopetuksen oppimäärään kuuluvien oppiaineiden tavoitteisiin. Lainsäädännössä ei ole määritelty, kuinka usein valvontatilaisuuksia järjestetään. Yleinen käytäntö on, että niitä on kerran tai pari vuodessa.

Mielestämme CONFIDO ry:lle ei tule maksaa avustusta. Vastustimme päätöstä myös lautakunnan kokouksessa.

Tällä hetkellä kotiopetuksessa olevia lapsia ei tueta taloudellisesti. Maksaessaan avustuksen järjestölle, kaupunki sitoutuu käytännössä maksamaan avustusta kaikille, jotka ottavat lapsensa kotiopetukseen, riippumatta siitä, millä perusteella lapsi on otettu pois kunnan järjestämästä koulusta. Lautakunnan enemmistön tahdon mukaan huoltaja, joka ottaa lapsensa kotiopetukseen, voi anoa avustusta kaupungilta ja tasa-arvon toteutumiseksi kaupungin on maksettava avustus kaikille, jotka sitä hakevat.

CONFIDO ry:n ylläpitämä kristillinen koulu on yksityiskoulu ja avustuksen maksaminen mahdollistaa myös muiden yksityiskoulujen ylläpitämisen ilman opetuslupaa ja kunnan tai valtion valvontaa. Tällainen kehitys rapauttaa maailman parhaana pidetyn, tasa-arvoon pohjaavan peruskoulumme, joka on Suomen tärkeimpiä menestystekijöitä. Kehitys kohti yksityiskouluja ja pilkottua koulujärjestelmää on väärä. Pisa-tulosten mukaan suuri yksityiskoulujen määrä on yhteydessä suuriin oppimistuloseroihin, yhteiskunnalliseen epätasa-arvoon sekä heikkoon keskimääräisen oppimisen tasoon. Kristillisen koulun kaltaisissa pienissä yksiköissä tuottavat ongelmia myös huonosti toimiva oppilashuolto eli oppilaanohjaus ja koulupsykologipalvelut.

Kristillinen koulu toimii Vaasassa luokilla 7-9 ilman lupaa. Kunnan ei pidä tukea järjestöä maksamalla tukea kotiopetuksessa olevien lasten vanhemmille.

Vaasan varhaiskasvatus ja perusopetuslautakunnan jäsenet

Matias Mäkynen (sd)

Mikael Rönnqvist (sd)

Risto Hankosaari (vas)

Tytti Hyttilä-Huhta (vihr)

Anders Lindberg (r)

Typerää tyrmätä kaikki heti tyyliin, “uudistus tappaa lähidemokratian ja palvelut”. Jos uudistuksen tavoite on juuri elvyttää näitä, olisi varmasti syytä selvittää ensin, miten juttu aiotaan hoitaa ja jos homma ei toimi, alkaa asiallisesti argumentoimaan, miten hommat pitäisi omasta mielestä tehdä.

Hyväksyn vastustamisen, jos joku on jo ehtinyt lukea 800 sivuisen pumaskan läpi, muodostanut mielipiteensä järkevin argumentein sekä on edelleen sitä mieltä, ettei asiasta voida edes keskustella.

Itselläni on se kuva, että nykysysteemillä ei tulla pärjäämään huoltosuhteen romahtaessa ja eläkepommin räjähtäessä. Kuntauudistus on varmasti aiheellinen, sillä Suomessa on jo kuntia, jotka eivät kykene palveluita itse järjestämään, vaan ovat joutuneet turvautumaan yksityistämiseen tai erilaisiin kuntayhtymiin, jotka vievät palveluiden järjestämisen ja ohjauksen yhä kauemmas vaaleilla valituista päättäjistä.

Se, että jokin yksittäinen kunta pystyy alhaisella veroprosentilla järjestämään palvelunsa, ei tarkoita, että kuntauudistuksia ei sillä alueella tarvittaisi. Yleensä tällaiset kunnat ovat suurten kaupunkikeskusten naapurikuntia, joista ihmiset käyvät töissä ja jopa käyttämässä palveluita keskuksessa, mutta maksavat veronsa kotikuntaan, joka ns. kerää rusinat pullasta. Tällainen tilanne on yleensä pitkässä juoksussa kestämätön ja kuntauudistus saattaa tuoda asiaan ratkaisun. Samoilla alueilla kuntauudistus helpottaisi myös valtavasti yhteiskuntasuunnittelua ja kaavoitusta.

Virkamiehet varmasti tietävät, että mitä tahansa he esittävätkään, suunnitelmia tullaan haukkumaan liian radikaaleiksi ja uudistuksen kulmia tullaan pyöristämään. Siinä ehkä suurin syy esitykselle 70:stä kunnasta.

Nyt on aika keskustella, mikä esityksessä on hyvää ja mikä ei välttämättä toimi, sekä kehittää parempia ratkaisuja. Sen jälkeen pitää toimia johdonmukaisesti ilman lukkoon lyötyjä lukuja kuntien määrästä. Esitys on varmasti periaatteiltaan oikeansuuntainen, nyt on vain katsottava, että tulos parantaa lähidemokratiaa ja mahdollisuuksia palveluiden tuottamiseen. Ehkä kuntakierroksen ja eduskunnan käsittelyn jälkeen päädymme juuri tuohon 70:en kuntaan. Kuka tietää?