Notice: Only variables should be passed by reference in /home/matiasma/public_html/wp-content/themes/makynen2/option-tree/ot-loader.php on line 307
» Apua Eerikan auttajille

Yksi kauheimmista mahdollisista asioista tapahtui Suomessa vuonna 2012.

Pitkään jatkuneen fyysisen ja henkisen pahoinpitelyn jälkeen 8-vuotias Eerika kuoli isänsä ja tämän naisystävän tukehduttamana. Syyttäjän mukaan tytön koko elämä oli onnetonta.

Tyttö oli lastensuojelun asiakas jo puolivuotiaana. Kuusivuotiaana hänet otettiin huostaan äitinsä luota ja sijoitettiin isän luo asumaan. Eerikasta tehtiin yhteensä 11 lastensuojeluilmoitusta. Lapsen oirehtiessa voimakkaasti isä otti yhteyttä terveysviranomaisiin, jotka sijoittivat Eerikan muualle asumaan. Tytön elämän ilmeisesti onnellisimman hetken jälkeen hänet palautettiin isän luo, mikä lopulta koitui Eerikan kohtaloksi. Lapsenmurhaajat tuomittiin elinkautiseen.

Heinäkuun alussa kaksi sosiaalityöntekijää tuomittiin Eerikan murhaan liittyen tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Toinen sai 25 päiväsakkoa, toinen jätettiin rankaisematta, koska menetti tapauksen myötä terveytensä ja työkykynsä. Yhdeksän muuta vapautettiin syytteistä.

Kuulustelupöytäkirjan mukaan sosiaalityöntekijät jättivät kiireellisen huostaan- oton tekemättä, koska isä oli sopinut tapaamisen lastenpsykiatrin kanssa.

Käräjäoikeuden mukaan viranomaisten työskentely lastensuojelun ja terveydenhoidon välillä oli huonosti koordinoitu. Tietokatkokset vaikeuttivat kaikkien työtä. Viranomaisilla oli myös vaikeuksia tunnistaa lapseen kohdistunutta väkivaltaa.

Tapauksen jälkeen on tehty selvityksiä ja parannuksia. Nykyisin lastensuojelua on kehitetty lapsikeskeiseksi, mikä tarkoittaa, että lasta kuullaan enemmän ja ilman vanhempia. Eerikan kokemukset välittyivät viranomaisille lähinnä aikuisten kertomana. Lastensuojelun työntekijöiltä kysyttäessä parannukset eivät heille riittävästi näy. Kiire on kova, ja suuri osa ajasta kuluu byrokratiaan ja organisaation kanssa taistelemiseen.

Ennen kaikkea ahdinko aiheutuu heikosta ennaltaehkäisystä.

Hiljattain voimaan tulleen sosiaalihuoltolain tavoite on tarjota perheille apua mahdollisimman varhain. Perheen ei enää tarvitse olla lastensuojelun asiakas voidakseen saada kotiapua, jonka tarkoitus on tukea perheitä auttamalla arjessa esimerkiksi vanhemman sairastuessa. Kyseessä voi olla lyhytaikainen lastenhoito-, siivous- tai ruoanlaittoapu.

Kotiavun alasajo oli suurimpia munauksia 1990-luvun säästöjä tehtäessä. Toivottavasti Sipilä hallituksineen välttää vastaavat karikot.

Yksittäisen työntekijän syyttäminen ja tuomitseminen Eerikan tapauksessa on kova ratkaisu. Viime kädessä vastuu tapahtumista, jotka johtuvat huonosta tiedonkulusta ja alimitoitetuista resursseista, on kaupungin korkeimmilla viranhaltijoilla sekä poliitikoilla.

Vaasassa yhtä lastensuojelun työntekijää kohden on kolminkertainen määrä lapsia suosituksiin nähden. Lapset eivät myöskään saa apua lain vaatimassa määräajassa.

Synkkä tosiasia on, että lapsien ja perheiden hyvinvointiin tehtävät parannukset nähdään kaupungin budjettia suunniteltaessa vain kuluina. Lastensuojelun piirissä olevat eivät ole äänekkäimmin vaatimassa lisää käsipareja. Tosiasiassa tuki lapsiperheelle laadukkaan varhaiskasvatuksen, riittävän kotiavun ja toimivan lastensuojelun muodossa maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti. Taloudellisesti ja inhimillisesti.

About The Author